Mitä on kestävyysosaaminen?

Teksti: Niina Mykrä ja Anna Lehtonen

---

Meidän pitäisi osata muuttaa ihmiskunnan suunta kohti kestävämpää yhteiseloa muun luonnon kanssa. Tarvitsemme tätä varten päätä ja tietoa, käsiä ja taitoa sekä sydäntä ja asennetta. Näitä taitoja yhdessä voidaan kutsua kestävyysosaamiseksi.

Kestävyysosaaminen ymmärretään monella eri lailla. Joidenkin mielestä koko sana kuvastaa teknistä ajattelua, jonka tavoite on tehdä ihmisistä mahdollisimman tehokas osa talouskoneistoa tai kertoa valtaapitävän oikeutuksella, mikä on ennalta päätetty oppimisen tavoite ja sisältö. Toiset taas ajattelevat, että on tärkeää keskustella, minkälaiset tiedot, taidot ja asenteet ovat tärkeitä, jotta jokainen voisi huomioida ympäristökysymykset entistä paremmin. Kolmannet haluavat laajentaa kestävyysosaamisen yksilön osaamisesta yhteisöjen kyvykkyydeksi tai tekniseksi valmiudeksi.

Kasvattajan näkökulmasta on olennaista herättää keskustelua siitä, minkälaiset asiat voisivat mahdollistaa maapallon ja sen asukkaiden hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa. Kuinka kasvatuksella ja koulutuksella voitaisiin vaikuttaa siihen, että ihmiset osaisivat etsiä ja kulkea polkuja kestävyyteen?

GreenComp avuksi kestävyysosaamisen ymmärtämiseen ja toteuttamiseen

Euroopan komissio on julkaissut opettajien ja koulutuksen suunnittelun avuksi kestävyysosaamista kuvaavan GreenComp-viitekehyksen. GreenComp kertoo näkökulmista, jotka on hyvä huomioida, kun rakennetaan kestävää tulevaisuutta. Ympäristökysymykset ovat GreenCompin keskiössä, mutta myös sosiaalinen kestävyys on vahvasti mukana.

Näkökulmat on koottu paitsi vertailemalla aiempia tutkimuksia myös kuulemalla osaamisen ja kestävyyskasvatuksen parissa toimivia. Tavoitteena on, että GreenCompin kuvaama kestävyysosaaminen integroidaan koulutusohjelmiin koulutuksen kaikilla tasoilla Euroopan unionissa.

GreenComp esittelee neljä kestävyysosaamisen aluetta, joista kukin sisältää kolme osaamisen ulottuvuutta. Ulottuvuuksiin on liitetty esimerkkilistat tarvittavista tiedoista, taidoista ja asenteista.

GreenCompin tarkoituksena ei kuitenkaan ole olla ylhäältä määrätty ja lopullinen luettelo asioista, jotka pitäisi osata, vaan se on avoin ja ajan sekä uuden tutkimuksen mukana muuttuva. Luetteloiden lisäksi GreenComp sisältää kestävyyden ja kestävyysosaamisen alustavat määritelmät sekä kunkin osaamisen alueen ja ulottuvuuden kuvaukset tutkimusviitteineen. Osaamisalueita ei nähdä erillisinä, vaan ne kietoutuvat toisiinsa kokonaisuudeksi.

Päiväkodin, koulujen ja muiden oppilaitosten haasteet ympäristö- ja kestävyyskasvatuksessa jäsentyvät oivallisesti GreenCompin osaamisalueiden ympärille. Seuraavassa käymme läpi GreenCompin kestävyysosaamisen alueet keskeisten ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen ilmiöiden kautta.

Kestävyysarvojen ilmentäminen

Ulottuvuudet

• Kestävyyden arvostaminen
• Oikeudenmukaisuuden tukeminen
• Luonnon tärkeyden tunnustaminen

Kasvattajat ja opettajat puhuvat paljon asennoitumisesta ja sitoutumisesta kestävyyskysymyksiin. Asennoituminen ja sitoutuminen nähdään keskeisinä esteinä ja mahdollisuuksina edistettäessä päiväkodin, koulun tai muun oppilaitoksen ympäristöasioita. Erilaiset asennoitumiset juontavat juurensa erilaisiin maailmankuviin.

Tarvitaan taitoja tunnistaa erilaisia arvoja ja arvioida niiden suhdetta kestävyyteen. Oppilaiden, opettajien, muun henkilökunnan ja hallinnon välisille keskusteluille olisi hyvä osata järjestää tilaa, jotta kaikki pääsisivät oppimaan toistensa näkökulmista.

Tärkeää on osata huomioida myös ne, jotka eivät yhteiseen pöytään pääse: menneet sukupolvet, joilta voimme oppia, tulevat sukupolvet, joille jätämme maan, sekä muu luonto kuin ihmiset. Tarvitaan tietoa luonnosta ja ihmisen toiminnan vaikutuksista sekä tunneyhteys luontoon. Suomessa kasvatus- ja koulutusväki pitääkin luontosuhteen kehittymistä yhtenä keskeisenä ympäristökasvatuksen tavoitteena.

Kestävyyden monitahoisuuden hallinta

Ulottuvuudet

• Järjestelmälähtöinen ajattelu
• Kriittinen ajattelu
• Ongelman rajaaminen

Kun kouluissa yritetään edistää ympäristöasioita, törmätään usein koulun muihin toimijoihin. Ruokailun, siivouksen, jätehuollon, energiahuollon ja kiinteistönhoidon valinnat ovat muiden kuin opettajien päätösvallan alla. Kullakin näistä on yhteytensä eteenpäin muihin toimijoihin, jotka taas vaikuttavat muutoksen mahdollisuuksiin.

Me kaikki toimimme planetaarisessa systeemissä ja olemme riippuvaisia ekosysteemien kukoistamisesta. On tärkeää osata ajatella systeemisesti eli järjestelmälähtöisesti. Mikä on nykytilanne? Missä on ongelman juurisyy? Mihin voimme koulussa vaikuttaa ja miten? Mikä on toimintamme tai oppiaineen yhteys ympäristöongelmiin ja niiden ratkaisuun? On syytä osata olla kriittinen myös omaa ajattelua ja yleisiä uskomuksia kohtaan. Toisiinsa kietoutuneiden asioiden verkoston hahmottaminen on haastavaa, mutta myös antoisaa.

Kestävien tulevaisuuksien visiointi

Ulottuvuudet

• Tulevaisuuslukutaito
• Sopeutumiskyky
• Tutkiva ajattelu

Ympäristöahdistus puhuttaa kasvatuksessa ja koulutuksessa. Koulut haluavat välttää oppilaiden hyvinvoinnin horjuttamista monitulkintaisen ja riskejä sisältävän tulevaisuuden edessä. On tärkeää oppia keinoja sopeutua epävarmuuteen sekä osata luoda sen sijaan toivoa ja toimintaa.

Vaihtoehtoisten hyvien tulevaisuuksien kuvittelu, taideperustaiset luovat menetelmät ja eri oppiaineiden näkökulmien yhdistäminen auttavat hahmottamaan uudenlaisia polkuja eteenpäin. Oivallukset syntyvät myös luonnossa toimimalla ja kokeilemalla. Kun meillä on tulevaisuudenvisioita, jonkinlaisia ajatuksia siitä, minne haluamme suunnata, on mahdollista miettiä konkreettisia askeleita ja vaihtoehtoisia reittejä kohti kestäviä tulevaisuuksia.

Kestävyystoiminta

Ulottuvuudet

• Poliittinen toimijuus
• Yhteistyö
• Yksilön aloitteellisuus

Opettajat näkevät ajanpuutteen yhtenä suurimmista kestävyyden edistämisen esteistä. Toiminta ei synny itsestään, vaan vaatii yhteistä suunnittelua. Päiväkodin ja koulun arki sisältää paljon erilaisia vaatimuksia, eikä kestävyystoiminta aina nouse prioriteettilistalla toteutettavien asioiden joukkoon. Onkin tärkeää luoda paikkoja yhteistyölle ja laatia konkreettisia toimintasuunnitelmia yhteisen toiminnan edistämisen tueksi.

Hedelmällinen yhteistyö puolestaan vaatii valmiuksia sekä johdolta, opettajilta ja muulta henkilökunnalta että lapsilta ja nuorilta. Aina toiminta oman organisaation sisällä ei riitä, jos juurisyyt löytyvät toisaalta. On siis osattava vaikuttaa myös muihin organisaatioihin, toiselle hallinnon tasolle tai poliittisiin päättäjiin.

Vaikka kestävyyskriisin ratkaisemiseen tarvitaan yhteistyötä, aivan ensimmäisen aloitteen tekee aina joku yksin. Ihmisten erilaiset yksilölliset osaamiset muodostavat yhdessä mahdollistamisen verkon.

Kestävyysosaamisen ulottuvuudet kietoutuvat toisiinsa

Edellä mainitut osaamisluettelot saattavat hengästyttää, vaikka GreenCompin arvo ei olekaan tarkkaan määritellyissä luetteloissa sinänsä. GreenComp voi auttaa jäsentämään monitahoista ja epämääräistä ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen kenttää. Ilmiöt eivät kuitenkaan todellisuudessa jakaannu erilaisten osaamisten lokeroihin, vaan kaikki kietoutuu kaikkeen.

Kun kehitämme osaamistamme kestävyysarvojen suhteen, se auttaa meitä toimimaan yhteistyössä muiden kanssa ja hyväksymään erilaisten arvojen tuottamat erilaiset toivottavat tulevaisuudet. Kun opimme kestävyyskysymysten monitahoisuudesta, luonnon arvon tunnustaminen on tärkeä lähtökohta ja uusien ratkaisujen visiointi keskeistä.

Kun visioimme kestävää tulevaisuutta, on oikeudenmukaista paitsi huomioida erilaiset ihmiset ja muu luonto myös tunnistaa ongelman ydin ja siihen vaikuttamisen mahdollisuudet. Onnistuneen kestävyystoiminnan edellytyksenä puolestaan on luonnon tärkeyden ja kestävyyskysymysten monitahoisuuden tunnustaminen sekä valmiudet toimia epävarmassa maailmassa toisiamme tukien.

 

---

Artikkelin kirjoittajat Niina Mykrä ja Anna Lehtonen toimivat tutkijatohtoreina Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksella. Artikkeli on kirjoitettu osana ECF4CLIM-hanketta (EU Horizon 2020, sopimus 101036505).

Arikkelin kuvat: Niina Mykrä

---

Kestävyysosaaminen ja GreenComp löytyvät myös MAPPAsta.

Syksystä 2023 lähtien MAPPA.fi-palveluun syötetyt materiaalit on voitu luokitella GreenCompin mukaisesti. MAPPAan on myös tekeillä uusi kestävyysosaamiseen keskittyvä sivusto, jossa uudet materiaalit ovat esillä eri GreenCompin osa-alueiden yhteydessä. GreenCompin lisäksi sivusto esittelee luonnoksen tiekartasta kohti kestävyysosaamista. Sitä kehitetään eteenpäin Jyväskylän yliopiston ECF4CLIM-hankkeessa aina syksyyn 2025 asti.

---

Lue seuraava artikkeli: Mitä nuoret aikuiset ajattelevat kestävyysosaamisesta?