Nuoret aikuiset pohtivat kestävyysosaamista

Koonnut: Merja Forsman

---

Wiivi Nortunen, 22 v.:

”Mielestäni ympäristöä ja luontoa suojeleva elämäntapa on pääosin helppoa.”

Olen kiinnostunut ihmisen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja ympäristöön sekä luontoon liittyvistä asioista. Mielestäni kestävyysosaaminen on sitä, että osaa tehdä valintoja ja toimia tavalla, joka huomioi ympäristön. Olen saanut tietoa kestävyysosaamisesta netistä, ympäristöjärjestöiltä ja muilta ihmisiltä.

Mielestäni ympäristöä ja luontoa suojeleva elämäntapa on pääosin helppoa. Esimerkiksi kierrättäminen, veden säästämisen ja kestävien tuotteiden käyttö eivät vaadi paljon vaivaa tai kustannuksia. Lisäksi olen huomannut, että ympäristöystävälliset vaihtoehdot ovat yhä helpommin saatavilla. Pyöräilen tai kävelen päivittäin autoilun sijasta.

Tulevaisuus huolestuttaa, mutta olen myös toiveikas siitä, että voimme tehdä positiivisia muutoksia ympäristön ja luonnon hyväksi.

Terveiset päättäjille: Teidän päätöksenne vaikuttavat suoraan meidän tulevaisuuteemme ja ympäristöömme. Siksi toivon teidän ottavan vakavasti kansalaisten huolen ympäristön tilasta ja tekevän päätöksiä, jotka edistävät kestävää kehitystä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.

Wiivi tekee Luontoliitolle Tiktok-sisältöjä ja kuvituksia Nuorten Luonto -lehteen. Hän harrastaa fitnessurheilua.

---

Kalle Hyttinen, 22 v.:

”Valtioiden ja ylikansallisten toimijoiden pitäisi laatia enemmän kestävään elämäntapaan kannustavaa säännöstöä.”

Kestävyysosaaminen taitaa tarkoittaa taitoa ottaa huomioon toiminnan ja valintojen pitkäkestoiset vaikutukset. Erityisesti ympäristö- ja ilmastonäkökulma on pitkän aikaa jäänyt liian vähälle huomiolle niin valtioiden päätöksenteossa ja yritysten toiminnassa kuin ihmisten arjessakin.

Vuosi vuodelta kestävyydestä ainakin puhutaan enemmän. Yksittäisiä taitoja muistan oppineeni lähinnä koulussa ja lukiossa. Toki lehdissä on välillä täsmätärppejä, miten tietyn asian kestävyyteen voisi kiinnittää paremmin huomiota. Tärkeimmäksi kestävyysosaamisen taidokseni nostaisin yliopistossa ja lukiossa oppimani kriittisen ajattelun. Vallankäytön tunnistaminen ja kyseenalaistaminen, myös kestävyyskysymyksiin liittyen, on tulevaisuuden tehtäväni valtio-oppineena. Opiskelen kansainvälistä politiikkaa.

Minun mielestäni ympäristöä suojeleva elämäntapa ei ole tarpeeksi helppoa ja houkuttelevaa. Huomaammehan sen jo siitä, että elämme keskellä eskaloituvaa ekokriisiä

Valtioiden ja ylikansallisten toimijoiden pitäisi laatia enemmän kestävään elämäntapaan kannustavaa säännöstöä. Esimerkiksi ympäristöystävällisen matkustamisen, kestävän maankäytön tai vaikka kasvisruokailun pitäisi ehdottomasti olla houkuttelevampaa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteivätkö yksilöt pystyisi saamaan jo nyt paljon aikaan omilla kulutusvalinnoillaan ja poliittisella aktiivisuudellaan. Pelkään kuitenkin, että globaalit ongelmamme ovat niin pahoja, että tarvitsemme maailmanlaajuisia systeemitason muutoksia. Niitä täytyy vaatia yhdessä.

Kun vain päättää, on aika helppoa valita joka päivä kasvisruokaa eläinperäisen sijasta. Se on paljon eettisempää ja lähes aina monta kertaa ympäristö- ja ilmastoystävällisempää. Kohta kun tästä menen opiskelijaravintolaan, valitsen ehdottomasti Cashew-pinaattipitsan enkä jauhelihakastiketta.

Tärkein valinta on aina kuitenkin lähteä mukaan ympäristö- ja ilmastotoimintaan. Sillä voi saada potentiaalisesti tosi isoa vaikutusta aikaan!

Toivosta ei saa luopua. On tapahtunut paljon hyvää jo minun elinaikanani. Hyviä asioita tapahtuu hiljalleen tulevaisuudessakin. Olen kuitenkin äärimmäisen huolissani siitä, onko ihmisillä ja päättäjillä pokkaa puntaroida valintoja oikeasti pitkällä aikaperspektiivillä ja tarkastella globaaleja syy-seuraussuhteita itsekriittisesti. Pelkään, että katseemme on liikaa lyhyen aikavälin voitoissa.

Olemme liian ennakkoluuloisia toisia ihmisiä ja valtioita kohtaan; kilpailu ja vihamielisyys seisovat tarvittavan edistyksen tiellä. Pelkään, että uskallus todelliseen muutokseen puuttuu, ja jatkamme vain reagoimalla jatkuvasti paheneviin seurauksiin.

Terveiset päättäjille: Olkaa historian oikealla puolella. Uskokaa globaaliin yhteistyöhön, lopettakaa turha syyttely ja vastuun välttely. Talous voi kukoistaa, vaikka ympäristöstä ja ilmastosta pidettäisiin huolta. Me kansalaiset tahtoisimme elää ympäristöystävällisemmin, mutta siitä ei ole tehty tarpeeksi houkuttelevaa. Vastuuttakaa yrityksiä ja auttakaa meitä elämään ympäristöystävällisempää elämää.

---

Kalle on Luontoliiton Varsinais-Suomen piirin hallituksen jäsen ja ilmastoryhmäläinen. Hän harrastaa kaikenlaista urheilua ja retkeilyä: ”Mitä hurjempi seikkailu, sen parempi!”

---

Lotta Ojajärvi, 23 v.:

”Toivoisin, että nykyiset lapset eivät joutuisi enää huolehtimaan samalla tavalla kuin itse jouduin, vaan he voisivat luottaa aikuisten kykyyn tehdä parempia ratkaisuja.”

Olen kiinnostunut kulttuurista ja etenkin pienten toimijoiden tapahtumista. Myös vapaaehtoistyöt Luontoliitolla ovat harrastukseni. Lisäksi nautin luonnossa liikkumisesta ja ympäristön tutkimisesta. Kiireisessä arjessa on tärkeää pysähtyä ja katsoa maailmaa ympärillään. Jo omalta takapihalta voi löytyä vaikka mitä kiinnostavaa, kuten pikkulintuja, pölyttäjiä, sammalia ja kasveja.

Kestävyysosaaminen terminä ei ollut minulle aikaisemmin tuttu, vaikka olenkin toiminut paljon aihepiirin ympärillä. Olen opiskellut yliopistossa kestävän kehityksen opintokokonaisuuden, jossa pääsin oppimaan sosiaaliseen, ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen liittyvistä teemoista. Tämänkaltaiset aiheet tulevat minulle ajankohtaisiksi, kun siirryn työelämään.

Näkisin, että tulevaisuuden ammattilaisten täytyy ottaa huomioon kestävyyteen liittyviä kysymyksiä kaikessa toiminnassaan. Kestävyysosaamisessa vaikuttaa olevan yhteisiä piirteitä myös ympäristökasvatuksen kanssa, joka on itselleni tutumpi käsite.

Koen ympäristöä suojelevan elämäntavan helpoksi, mutta siihen vaikuttaa varmasti lapsuusperheeni elämäntapa. Monet pienet ympäristöteot, kuten kierrättäminen, pyöräily ja kasvissyönti, ovat olleet minulle aina täysin arkisia asioita. Koen, että Luontoliiton toiminnassa mukana oleminen on tarjonnut minulle keinoja edistää ympäristönsuojelua.

Olemme jo vuosia viettäneet osittain aineetonta joulua. Me aikuiset olemme panostaneet yhteisiin kokemuksiin, mikä on mielestäni mukavampaa kuin fyysisten lahjojen saaminen. Olemme käyneet retkillä, syömässä ja tänä vuonna pakohuonepelissä. Yhdessä tekeminen tuo uusia lämpimiä muistoja ja auttaa varaamaan aikaa läheisille kiireisen arjen keskellä. 

Perhepiirin lapset saavat lahjoja eli vanhempien lasten vanhoja leluja. Lelujakaan ei tarvitse osaa uusina, vaan jonkun toisen vanha voi olla toiselle uutta ja ihanaa. 

Ilmasto- ja muut kansainväliset kriisit ovat leimanneet ikäpolveni kasvua. Itse heräsin ympäristöongelmiin jo kuusivuotiaana, kun opin uutisista ilmaston lämpenemisestä ja sen vaikutuksesta napajäätikköön ja jääkarhuihin. Uskon, että moni ikäpolveni edustajista on kamppaillut samojen huolien kanssa. Toivoisin, että nykyiset lapset eivät joutuisi enää huolehtimaan samalla tavalla kuin itse jouduin, vaan he voisivat luottaa aikuisten kykyyn tehdä parempia ratkaisuja.

On silti tärkeää uskoa muutoksen mahdollisuuteen. Tahdon omalla ammattitaidollani ja tiedollani edistää kestävämmän tulevaisuuden rakentumista. Ikäiseni ihmiset alkavat nyt siirtyä opinnoista työelämään, ja toivon, että myös muilla ikäisilläni on paloa vaikuttaa asioihin. Meidän kaikkien tulee olla valmiita tekemään suuria muutoksia elämäntapoihimme, mikä ei tule olemaan helppoa.

Terveiset päättäjille: Ihminen ei ole luonnosta erillinen toimija. Toimivat ekosysteemit ovat edellytys myös meidän hyvinvoinnillemme. Suojelkaa viimeiset koskemattomat metsämme, mutta nähkää myös lähiluonnon merkitys. Luonnon ei tarvitse palvella ihmisen tarpeita, se on arvokasta sellaisenaan. Huoli ympäristöstä on raskas taakka kannettavaksi nuorilla hartioilla. Ottakaa vastuu niiden puolesta, jotka siihen eivät vielä pysty.

---

Lotta on Luontoliiton liittovaltuuston jäsen ja Uudenmaan piirin puheenjohtaja. Hän on toiminut Luontoliiton luontokerholaisena, leirien ohjaajana, johtajana ja kokkina sekä kouluttajana. Lisäksi hän harrastaa tanssia, uintia ja runojen kirjoittamista.

---

Jutun kokoaja Merja Forsman työskentelee Luontoliitossa viestintäpäällikkönä.

---

Luontoliitto on  lasten ja nuorten luonto- ja ympäristöjärjestö, joka järjestää luontoleirejä, kouluvierailuja, retkiä ja luontokerhotoimintaa. Luontoliitto julkaisee jäsenlehtinä nuorille Nuorten Luonto -lehteä sekä lapsille ja lapsiperheille lasten luontolehti Sieppoa.

---

Mikä on GreenComp? Lue Niina Mykrän ja Anna Lehtosen artikkeli