Satavuotias museo juhlii yleisön kanssa mielenkiintoisin tapahtumin

Teksti: Riitta Salasto
Sata vuotta sitten (1923) Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon, Luomuksen eläintieteen yksikön kokoelmat muuttivat Pohjoiselle Rautatiekadulle. Juhlavuoden kunniaksi museo järjestää mielenkiintoisia tapahtumia ja näyttelyitä eri-ikäisille vierailijoille. Yleisö pääsee myös ihailemaan uusia taideteoksia: Urho-karhua ja Hilma-huuhkajaa sekä koko seinän peittävää museoaulan kuvateosta.
Moni muistaa Luonnontieteellisen museon (entisen Eläinmuseon) parvekkeelta puiset kirahvit, jotka siirrettiin vuonna 2019 Sompasaunalle. Tänä vuonna reviirin ottivat haltuunsa karhu nimeltään Urho ja huuhkaja. Huuhkajan nimestä järjestettiin nimikilpailu. Ehdotuksia saatiin yhteensä 702, ja nimeksi valittiin Hilma.
Urho-karhun korkeus on peräti kolme metriä. Paino on noin 600 kiloa. Kuumasinkittyä teräsverkkoa veistoksessa on noin 1500 metriä ja rautalankaa tuhansia metrejä.
– Urhon luomisprosessin myötä olen tutustunut paremmin kansalliseläimeemme. On ollut todella antoisaa päästä työstämään näin isoa teosta, ihan eri tavalla kuin mihin olen tottunut aikaisemmissa töissäni, taiteilija Eliya Zweygberg iloitsee.
– Veistoksen koon ja mittasuhteiden lisäksi karhun muodot ovat tuoneet mukavaa haastetta. Karhun muotoihin vaikuttaa paljon paksu karva- ja rasvakerros, ja eläimen rakennetta on vaikeampi hahmottaa, kun lihaksia ja jänteitä ei ole näkyvissä.

Taiteilija Eliya Zweygbergin luoma suuri Urho-karhu vilkuttaa ohi kulkeville ja kutsuu museoon.
Karvoja, luita ja siiveniskuja – työpajat lauantaisin
Kevään aikana museon etkoilla on tarjolla uudenlaisia kokoelmakierroksia lapsille ja aikuisille. Lauantaisin on jo käynnissä toiminnallinen työpaja yli viisivuotiaille. Karvoja, luita ja siiveniskuja -työpaja sopii koululaisille, perheille tai vaikka ystäväporukoille.
Toukokuussa käynnistyvät myös kauan odotetut kierrokset museon kellareiden kokoelmahalleihin. Tämä lisämaksullinen erikoiskierros on tarjolla nuorille ja aikuisille.
Kaikki museovieraat pääsevät kurkistamaan museon toimintaan aulaan sijoitettavan, taiteilija-kuvittaja Heta Nääsin piirtämästä kuvasta. Koko seinän kokoisessa kuvassa lapset työskentelevät kokoelmien, DNA-laboratorion, digitointilinjaston ja konservoinnin parissa.
Juhlat metsässä -näyttely
Uusi juhlanäyttely avataan 2. kesäkuuta erityisesti lapsille ja nuorille. Kimnaasi-saliin rakennetaan vaihtuva Juhlat metsässä -näyttely.
Näyttelyssä kerrotaan Luonnontieteellisen museon synnystä, nykytutkimuksesta, seurannoista, konservoinnista, kokoelmista ja näyttelytoiminnasta. Eli kaikesta mitä museorakennuksessa nykyään tapahtuu! Lisäksi mukana on osio, jossa mietitään, miten jokainen meistä voi vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen.
Näyttely on auki vuoden 2024 loppuun saakka. Näyttelyn käsikirjoituksen tekemiseen ja aiheiden valintaan ovat osallistuneet Luomuksen asiantuntijat eläinkunta- ja hyönteistiimeistä.
Kurkista miljoonien näytteiden kokoelmiin!
Keväällä alkavien kokoelmakierrosten mukana aikuiset kävijät pääsevät syvälle maan alle, museon kellarikerroksiin. Museon mittavat kokoelmat ovat arkisto, johon kertyy tietoa luonnossa tapahtuvista muutoksista.
Kokoelmat sisältävät yli kymmenen miljoonaa eläinnäytettä. Ne ovat museon sydän, johon kansainvälinen taksonominen tutkimus nojaa. Kokoelmat ovat pohjana myös näyttelyille sekä tiede- ja ympäristökasvatukselle.

Huuhkaja sai Hilma-nimen yleisölle avoimessa nimikilpailussa.
Ulkonakin tapahtuu – retkeilyä ja kukkaloistoa
Lepakkotutkija Thomas Lilley ja juhlanäyttelyn suunnittelija Salla Mehtälä hyppäävät pyörien selkään maailman ympäristöpäivänä 5. kesäkuuta. He seikkailevat viikon ajan Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa kohdaten muita luomuslaisia metsissä, rannoilla, kedoilla ja pientareilla.
Reitin varrella etsitään vastauksia muun muassa siihen, miksi luonnon havainnointi ja luonnontieteelliset kokoelmat ovat muuttuvassa maailmassa yhä tärkeämpiä. Retkeä voi seurata Luomuksen verkkosivuilla ja somekanavissa.
Museon sisäpiha muuttuu kesän aikana niityksi, joka toivottavasti on loppukesällä kauneimmillaan! Havaintoja niityn lajistosta kerätään iNaturalistiin eli kaikille avoimeen mobiililajintunnistuspalveluun, jota Luomuksen lajitietokeskus ylläpitää Suomessa.
Koko Luomus käsittää paitsi Luonnontieteellisen museon myös Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteelliset puutarhat sekä Kumpulan kampuksessa sijaitsevan ajoituslaboratorion.
Artikkelin kirjoittaja Riitta Salasto on Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomen omistaman Going Green Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Hän on jäänyt eläkkeelle Ely-keskuksesta aluekehitys- ja ympäristötehtävistä ja asuu Vaasassa.
Kuvat: Hanna Hyvönen (ylin kuva) ja Raimo Granberg