”Toivo ei ole passiivista odottamista, vaan aktiivista toimijuutta. Me ratkaisijat emme kysy, kuka ratkaisun tekee – me olemme osa sitä”, kirjoittaa Anna Muotka.

”Vaikka ilmastonmuutos on aiheena vaikea, sen välttely johtaa helposti ojasta allikkoon. Etenkin ilmastoahdistuksen vähättely saattaa johtaa aiempaa pahempaan ahdistukseen. Hyvällä, kokonaisvaltaisella ilmastokasvatuksella on mahdollista tukea toivon näkökulmaa ja ilmastotoimijuutta sekä käsitellä vaikeita tunteita”, toteaa Essi Aarnio-Linnanvuori.

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen? Millaisia tunteita ilmastonmuutos herättää? Mistä kannattaa aloittaa? Saana Koukku kysyi tätä Vihreän lipun ympäristöraatilaisilta.

”Ihminen on laumaeläin, ja siksi haluamme toimia monissa tilanteissa, niin kuin on ´normaalia´. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii kuitenkin elämäntapamuutoksia ja ´normaalin´rajojen venyttämistä”, kirjoittaa Pinja Sipari.

Järjestäisitkö vaikkapa leikkimielisen kilometrikisan, lukupiirin sekä kakkua ja korjaushommia -illanistujaiset? Vinkit kokosi Pinja Sipari.

”Ihmiskunta on tavoitellut viisautta ainakin niin kauan kuin kirjoitettua historiaa on olemassa. Siitä huolimatta planeettamme näyttää kaikelta muulta kuin viisaiden ihmisten kodilta, kun katselemme ilmaston muuttumista ja monimuotoisuuden vähenemistä.” Niina Mykrä pohtii, millaista olisi viisas ilmastokasvatus.

”Ilmastonmuutos vaikuttaa yhä konkreettisemmin koulujen ja päiväkotien arkeen. Hellehattuja ja kumisaappaita tarvitaan yhä useammin. Luontopohjaiset ratkaisut toisivat monia hyötyjä sopeutumiseen”, kertoo Hanna Mela.

Ilmasto-opetukselta vaaditaan tarvittavan osaamisen kuvaamista ja pedagogisten lähestymistapojen uudistamista. Tässä artikkelissa tarkastellaan opettajien ilmastonmuutoskoulutukseen keskittyvässä CLIMADEMY-hankkeessa kehitettyä ilmasto-osaamisen mallia sekä sen soveltamista lukio-opetuksessa.