HAKUTULOS
Lehti 2025
”Haluan jakaa katsojien kanssa sen valtavan kunnioituksen ja ihailun tunteen, jota tunnen piirtäessäni luontoa.” Olga Veselovskayan luontokuvitukset ovat puhutelleet katsojiaan jo pitkään luontoaiheisissa lehdissä, luontopoluilla sekä näyttelyissä Suomessa ja maailmalla. Tässä jutussa hän kertoo luontosuhteestaan ja siitä, mitä hän on oppinut kuvittaessaan luontoa. Ihastu ihaniin luontokuvituksiin!
Mikä motivoi perheitä viettämään aikaa luontoympäristöissä? Mikä puolestaan rajoittaa luontoon lähtemistä? Katya Maantaika kysyi tätä lasten vanhemmilta sosiaalisessa mediassa ja sai lyhyessä ajassa noin seitsemänkymmentä vastausta. Tutustu vanhempien kiinnostaviin vastauksiin sekä niiden pohjalta tehtyihin päätelmiin, joiden mukaan luontoyhteyden tukeminen olisi kasvatuksessa ensiarvoisen tärkeää kestävyystoimien rinnalla.
Miten aikuisen tulisi toimia, jotta lapselle syntyisi hyvinvointia tukeva, läheinen luontosuhde – sellainen, joka kantaa läpi elämän ja näkyy myös vastuullisena luontoon suhtautumisena? Lasten Luontolähde -hanke etsii, kerää, testaa ja kehittää yhdessä parhaita käytäntöjä, jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisuus luoda omanlainen, merkityksellinen suhde luontoon.
Kestävän maailman rakentaminen kohdistaa eri ihmisryhmiin ja maantieteellisiin alueisiin erilaisia paineita. Kestävyystoimien oikeudenmukaisuutta mittaakin hyvin se, kuinka tehtävät toimet vaikuttavat yhteiskunnan haavoittuviin yhteisöihin ja reuna-alueisiin. Tiia-Mari Tervaharjun ja Kirsi Pauliina Kallion artikkeli antaa eväitä kestävyysmurroksen reilumpaan toteuttamiseen.
Miten lasten luontoyhteyden syvenemistä voisi tukea arjessa ja luontoretkillä? Miten luontoyhteyttä voisi vahvistaa silloin, jos luontoon ei ole mahdollisuuksia päästä päivittäin? Tutkija Irina Salmi esittelee katsausta, jossa etsittiin lasten luontoyhteyteen vaikuttavia tekijöitä varhaiskasvatuksessa.
”On hyvä ymmärtää, että varhaiskasvatuksessa tai perusopetuksessa oleva lapsi voi olla jo 10–20 vuoden päästä päättävässä asemassa oleva aikuinen. Jos hän on saanut tukevan pohjan ympäristöajattelulleen, hän voi sisällyttää tiedon, taidon, asenteet ja arvot omaan toimintaansa. Tässä kohtaa aikaikkuna ei siis olekaan kovin pitkä”, toteaa Vuoden ympäristökasvattajaksi valittu Arja Kaasinen. Haastattelussa hän rohkaisee ympäristökasvattajia uskomaan oman työnsä merkityksellisyyteen ja toimimaan yhä näkyvämmin ja kuuluvammin. ”Ympäristökasvatuksessa on tärkeää säilyttää innostus ja lapsenomainen uteliaisuus: mitä seuraavaksi voisimme tehdä?”
Myönteisten luontokokemusten on havaittu vahvistavan luontoyhteyttä ja ympäristövastuullisuutta. Teini-iässä kiinnostus luontoa kohtaan voi notkahtaa, mutta usein se palautuu aikuisiässä. Palautumisen kannalta tärkeitä ovat myönteiset luontokokemukset. Suomen Akatemian rahoittamassa NATUREWELL-hankkeessa tutkittiin, miten erilaisiin ulkoiluaktiviteetteihin osallistuminen vaikuttaa nuorten luontoyhteyteen, koettuun hyvinvointiin ja luonnosta saatavaan mikrobialtistukseen. ”Ehkä sai semmosen paremman ja raikkaamman olon, kun oli siel luonnossa ja ei ollu niin paljoo puhelimella”, kuvaili yhdeksäsluokkalainen kansallispuistoon tehdyn vaelluksen jälkeen.
Voiko nuoriso-ohjaaja olla ympäristökasvattaja? Lyhyt vastaus on: Kyllä voi! Ympäristökasvatus tai kestävyyskasvatus on jokapäiväisiä valintoja. Se on hankintoja, ruokaa, liikkumista, ajatusten vaihtoa ja aktiivista toimintaa. Nuorisotyöntekijä on usein henkilö, joka on nuorten tukena arjessa, auttaa heitä ratkaisemaan elämän haasteita ja ohjaa heitä tekemään myönteisiä valintoja. Nuorten parissa työskentelevillä on merkittävä yhteiskunnallinen rooli.
Anssi Huoponen on tutkinut Vihreä lippu -lukion ympäristöraadin toimintaa sekä raadin jäsenten että lukion muiden opiskelijoiden näkökulmasta. Raati toimii nuorille väylänä, joka mahdollistaa heidän ympäristötoimintaansa ja vahvistaa tekojen merkityksellisyyttä. Yllättävää oli, että sosiaalisella yhteenkuuluvuudella on raadin jäsenille yhtä suuri merkitys kuin ympäristötoiminnalla.
”Aloitin luontokuvaamisen kolme vuotta sitten, kun löysin vanhempieni vanhan järkkärin kaapista. Sen kanssa lähdin sitten kävelyille ja otin kuvia vähän kaikesta”, kertoo 17-vuotias Matias Kivikko. Kiireinen lukiolainen arvostaa luonnon rauhoittavaa vaikutusta ja käy usein luontokävelyillä kuvaamassa. Hänen kuvistaan välittyy henkilökohtainen luontosuhde ja kiinnostus villieläimiä kohtaan.
- 1
- 2
- Seuraava »