Teksti: Hanna Mela

---

Ilmastonmuutos vaikuttaa yhä konkreettisemmin koulujen ja päiväkotien arkeen. Hellehattuja ja kumisaappaita tarvitaan yhä useammin. Luontopohjaiset ratkaisut toisivat monia hyötyjä sopeutumiseen.

Hellejaksot, rankkasateet ja sademäärät ylipäätään lisääntyvät Suomessa ilmaston muuttuessa. Tämä asettaa vaatimuksia kaupunkisuunnittelulle ja siten myös koulujen ja päiväkotien sekä niiden pihojen suunnittelulle. Pihan ominaisuuksien merkitys korostuu etenkin päiväkodeissa, jotka toimivat myös kuumimpaan kesäaikaan ja joissa ulkoillaan paljon omalla pihalla.

Sopeutuminen ilmastonmuutokseen on myös sitä, että varusteet ja asenne ulkoiluun ovat kunnossa, vaikka ulkona olisi märkää tai liukasta. Kuumuudelta pitää osata suojautua. Tämä on kuitenkin vain pieni osa ratkaisua.

Kasvillisuuden ja sadepuutarhojen hyödyt

Rakennukset ja päällystetyt pinnat, kuten asfaltti, sitovat itseensä lämpöä. Tiiviisti rakennetussa kaupungissa lämpötila voi olla useita asteita korkeampi kuin ympäröivillä alueilla. Tämä lämpösaarekeilmiö lisää kaupunkilaisten terveysriskejä hellepäivinä.

Rankkasateiden lisääntyminen puolestaan kasvattaa rakennetuilla alueilla riskiä hulevesitulville. Sekä lämpösaarekeilmiötä että hulevesitulvia voidaan ehkäistä luontopohjaisilla suunnitteluratkaisuilla, joita voidaan toteuttaa myös koulujen ja päiväkotien pihoilla.

Puut ja muu kasvillisuus pihoilla sekä viherkatot tarjoavat monia hyötyjä. Ne pidättävät sadevesiä ja ehkäisevät siten hulevesitulvia. Kasvillisuus tarjoaa viilennystä kuumina päivinä ja lisää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta.

Kasvillisuuden viilentävä vaikutus on varsin paikallinen. Siksi tontilla olevilla puilla ja muulla kasvillisuudella sekä viherkatoilla on tärkeä rooli, vaikka hieman kauempana olisikin isompia viheralueita. Kaupunkivihreä tuottaa tutkitusti hyötyjä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Puita, monilajista kasvillisuutta ja asfaltoimatonta maaperää sisältävä piha tarjoaa lapsille päivittäistä luontokosketusta myös sellaisilla alueilla, joilta on pidempi matka viheralueille.

Sadevesipuutarhat ovat maisemaan suunniteltuja, eri kasveja ja esimerkiksi kiviä sisältäviä painanteita. Myös sadepuutarhat pidättävät ja suodattavat hulevesiä.

Luontopohjaiset ratkaisut lasten ympäristökasvatuksen tukena

Viherkattojen, sadepuutarhojen ja muiden sadevettä pidättävien ratkaisujen avulla lapsille voidaan havainnollistaa veden kiertoa ja sitä, miten rankkasateisiin voidaan sopeutua kaupunkisuunnittelun keinoin. Pihoilla on mahdollista toteuttaa myös erilaisia istutuksia ja viljelmiä, jotka antavat mahdollisuuden yhteiselle tekemiselle kasvun tarkkailun, viljelmien hoitamisen ja sadonkorjuun muodossa.

Monet luontopohjaiset ratkaisut on helpointa ja kustannustehokkainta toteuttaa silloin, kun perustetaan uutta rakennusta tai kun pihalla tehdään isompia kunnostustöitä. Laatikkoviljelmiä on kuitenkin mahdollista perustaa ilman muutostöitä vaikka asfaltille.

Tiivistyvässä kaupunkiympäristössä asukkaiden luontoaltistus vähenee, kun täydennysrakentaminen pienentää viheralueita. Luontoaltistuksen myönteisistä terveysvaikutuksista on kuitenkin kertynyt runsaasti tutkimustietoa, jota voitaisiin hyödyntää myös koulujen ja päiväkotien pihojen suunnittelussa.

Uudis- ja täydennysrakentamisessa on ensiarvoisen tärkeää pyrkiä säilyttämään jo olemassa olevia viheralueita tonteilla sekä päiväkotien ja koulujen lähiympäristössä. Ne ovat ympäristökasvatuksen kannalta tärkeitä oppimisympäristöjä ja tukevat samalla sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Ilmaston muuttuminen vaikuttaa väistämättä kulttuuriin ja lasten ajatuksiin tulevaisuudesta. Monenlaiset tunteet kuuluvat ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Päiväkoti ja koulu voivat osaltaan ylläpitää myönteistä toivon ja vaikuttamisen ilmapiiriä.

---

Lähteet

Tikkakoski, P., Leppänen, S., Mela, H. et al (2024). Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua. Opas ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen edistämiseen alueidenkäytön suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2024. Saatavilla myös Ilmasto-oppaassa.

Konijnendijk, C., Lind, C., Littke, H. et al (2025). Yggrasil – The Living Nordic City. Implementing nature-based solutions through the 3+30+300 principle.  TemaNord 2025:20. Nordic Council of Ministers.

Paloniemi, R., Hautamäki, R., Ariluoma, M. et al (2019). Luontopohjaisten ratkaisujen käytännön toteuttaminen maakunnissa ja kunnissa. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:49.

---

Artikkelin kirjoittaja Hanna Mela työskentelee tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa.

---

Kuvitukset: Camilla Patjas