Verkkolehti
HAKUTULOS
Ilmastokasvatus
Ilmastonmuutos on monissa maissa noussut politiikan kärkiteemaksi, mutta samaan aikaan ilmastokieltäjien ja -hidastelijoiden määrä on huolestuttava. Tämä polarisoituminen on nähtävissä myös Suomessa. Psykologian tutkija Kirsti M. Jylhän mukaan ilmastonmuutoskeskustelu tavoittaa vain ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita oikeudenmukaisuudesta. Ne, joiden mielestä epätasa-arvo ja hierarkiat kuuluvat yhteiskuntaan, myös todennäköisemmin kieltävät ilmastonmuutoksen.
Museoiden ympäristökasvatus tavoittelee kansainvälisyyttä, mutta toimii paikallisessa, alueellisessa ja kansallisessa toimintaympäristössä. Museoiden verkostoituminen on avannut mahdollisuuksia uudenlaiselle toiminnalle eri instituutioiden kanssa. Seinäjoella eri-ikäiset kansalaiset ovat osallistuneet museoiden tarjoamaan ympäristökasvatukselliseen toimintaan.
Tänä keväänä on nähty ennennäkemätöntä ympäristöliikehdintää: suuria ilmastomielenosoituksia ja koululaisten ilmastolakkoja eri puolilla maailmaa. Myös FEE Suomi on ottanut uudenlaista roolia, askelen verran lähemmäs muita ympäristöjärjestöjä. Meitä pyydettiin mukaan tukemaan ympäristöjärjestöjen yhteistä Korvaamaton-ilmastokampanjaa, koululaisten ilmastolakkoa sekä opiskelijoiden ilmastolakkoa. Päätimme lähteä mukaan järjestönä kaikkiin näihin.
Slovakian pääkaupungissa Bratislavassa sijaitsevan Spojená skola Novohradská -yhtenäiskoulun lukiolaiset saivat idean toteuttaa oman ympäristöasioita ja englannin opetusta yhdistävän projektin. Syntyi upea, ajankohtaisiin kysymyksiin kantaa ottava koululehti The Mind-boggle, jonka taidokasta lopputulosta olisi vaikeaa äkkiseltään veikata lukiolaisten tekemäksi.
FEE Suomen puheenjohtajuuskauteni on alkanut toiveikkaissa merkeissä. Ilmastonmuutos on viimein noussut kunnolla esiin julkisessa keskustelussa! Erityisen inspiroivaa on ollut seurata nuorten ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvää toimintaa. Vaikuttaa siltä, että monet nuoret, kuten Greta Thunberg, pistävät aikuiset koville tulevaisuutensa turvaamiseksi.
Ilmastonmuutos on yksi yhteiskuntamme merkittävimmistä ratkaisuja kaipaavista ongelmista. Ratkaisun ja päästöjen vähentämisen keskiössä ovat kuluttajien tekemät valinnat, ja haluamme välittää lapsille ja nuorille viestin, että heidän tekemisillään on väliä ja he pystyvät omilla teoillaan vaikuttamaan. Kansainvälisen Nollapäästöpäivän tavoitteena on antaa maapallolle vapaapäivä fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja kiinnittää huomiota haitallisiin päästöihin.
Joudumme tekemään jokapäiväisessä arjessa monenlaisia ympäristöön vaikuttavia valintoja. On erinomaista, että Suomen perusopetukseen sisältyy kaikille pakollinen oppiaine, joka keskittyy kestävään elämäntapaan ja jonka opettajat suorittavat maisterin tutkinnon – näin ei ole suinkaan kaikissa maissa. Meno on muuttunut niiltä ajoilta, kun itse olin koulussa ja kotitaloutta opetti kokkauksesta kiinnostunut rehtorin vaimo, joka kertoi valitsevansa rehtorin käskystä reseptit raaka-aineiden hinnan mukaan.
Tero Kirjosalo työskentelee Korkeasaaressa ympäristökasvattajana. Hänen vastuulleen kuuluvat koululaisten ympäristökasvatus eli luontokoulupäivät Korkeasaaren luontokoulu Arkissa, koululaistapahtumat ja -ohjelmat, omatoimimateriaalien kehittäminen sekä lasten kesäleirien suunnittelu ja ohjaaminen.
Ilmastonmuutos on yksi tämän hetken suurimmista ympäristöhaasteista. Tämä heijastuu myös ympäristökasvatukseen: ilmastoon, ilmastonmuutokseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvä kasvatus ja opetus ovat ajankohtaisia kehittämisen ja keskustelun kohteita. Ilmastokasvatuksen tutkijat Sakari Tolppanen, Essi Aarnio-Linnanvuori, Hannele Cantell ja Anna Lehtonen rakensivat uuden kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen mallin.
Oppimateriaalit ovat yhä useammin sähköisiä. Digitalisaatio näkyy myös ympäristökasvatuksen piirissä. Esimerkiksi WWF julkaisi vuonna 2017 kaksi peruskouluille suunnattua mobiilioppimateriaalia vesistöopetukseen. Mitä hyötyä ympäristökasvatukselle on digitaalisista oppimateriaaleista?