Ilmastonmuutos ja etelän äänet -hankkeessa pureudutaan arvokysymyksiin ja ilmastonmuutoksen globaaleihin kytköksiin

reija-DSC_lapsetmaailmanyllä_timo-verk3-2019

Ilmastonmuutos on monissa maissa noussut politiikan kärkiteemaksi, mutta samaan aikaan ilmastokieltäjien ja -hidastelijoiden määrä on huolestuttava. Tämä polarisoituminen on nähtävissä myös Suomessa. Psykologian tutkija Kirsti M. Jylhän mukaan ilmastonmuutoskeskustelu tavoittaa vain ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita oikeudenmukaisuudesta. Ne, joiden mielestä epätasa-arvo ja hierarkiat kuuluvat yhteiskuntaan, myös todennäköisemmin kieltävät ilmastonmuutoksen.

– Kieltämisen yhteydessä puhutaan usein myös etäisyydestä. Ihmiset ovat passiivisia, sillä he kokevat ilmastonmuutoksen tapahtuvan kaukaisissa maissa, eivätkä he itse näe kärsivänsä sen seurauksista, sanoo Jylhä.

Oikeudenmukaisuuteen kasvattaminen

Kasvatuksen saralla on työskenneltävä sen eteen, että oikeudenmukaisuus koetaan tärkeäksi. Lisäksi tulisi ymmärtää ilmastonmuutoksen globaaleja kytköksiä. Olemme kaikki samassa veneessä suurten haasteiden edessä, ja vaikka ilmastonmuutoksen merkittävimmät negatiiviset vaikutukset ovatkin havaittavissa ensin etelässä, on Suomi täysin kytköksissä niihin – niin ilmastonmuutoksen aiheuttajana kuin seurausten suhteen ja myös mahdollisena ratkaisijana.

Kasvatus ekokriisin aikakaudella -kirjan kirjoittaja Veli-Matti Värrin mukaan on pyrittävä tiedostamaan, mistä meille syötetyt päämäärät ovat lähtöisin. Tämä prosessi on olennainen myös opettajille. Kysymys kuuluu, miten käsitellä arvomaailmaan liittyviä poleemisia teemoja mahdollisimman rehellisesti ja rakentavasti. Asioita olisi hyvä tarkastella ilman syyttelyä, mutta kriittisesti.

Voidaan esimerkiksi analysoida, mitä oikeudenmukaisen maailman vastakohta – hierarkkinen ja eriarvoinen yhteiskunta – oikeastaan tarkoittaa, ja kysyä, haluammeko elää sellaisessa maailmassa. FEE Suomen ja Siemenpuu-säätiön yhteisessä Ilmastonmuutos ja etelän äänet -globaalikasvatushankkeessa pyritään vastaamaan näihin haasteisiin.

Videoiden ja ympäristöreportterit -projektien kautta kytkökset eläviksi

Hankkeessa tuotetaan opetusmateriaaleja ja kouluvierailuja yläkouluille sekä toisen asteen oppilaitoksille. Keskiössä ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja ilmastonmuutoksen kytkökset Suomessa ja etelässä. Videoissa käsitellään erilaisia teemoja, kuten metsiensuojelua, kestävää ruoantuotantoa ja energiantuotantoa. Monessa käsiteltävässä teemassa on oivalluksen paikkoja sen suhteen, kuinka vahvasti Suomi on mukana vaikuttamassa ilmiöihin, jotka tapahtuvat toisella puolella maailmaa, esimerkkejä samoista ilmiöistä ja ratkaisuja, joista ottaa mallia.

Mielenkiintoista on myös tarkastella, mitä toimintaa valitun aiheen tiimoilta löytyy ja mitkä tahot yhteiskunnassa työskentelevät sen parissa. Arvopohdintoja on tärkeää kytkeä käytännön toimintaan, jotta ne eivät jää abstraktille tasolle.

Ympäristöreportterit-menetelmän avulla nuoret voivat syventyä yhteen videoiden aiheista ja lähteä tutkimaan ilmiötä Suomen kontekstissa. Lopputuotoksena projektista on video tai artikkeli. Menetelmä on omiaan tuomaan etelän ja Suomen kytkökset eläviksi ja konkreettisiksi. Metsien suhteen voi esimerkiksi huomata, että Suomessa, jota maalaillaan monesti kestävän metsäteollisuuden luvatuksi maaksi, vain noin 5,5 prosenttia metsämaasta on suojeltu. Suomessa joka yhdeksäs laji on uhanalainen ja näistä 31 prosenttia elää metsässä.

Ruoantuotannon saralla voi selvitä, että viime kesän kuivuuden takia (joka todennäköisesti johtui ilmastonmuutoksesta) oli huonoin sato yli 26 vuoteen. Energiasektorilla voi törmätä siihen, että Suomessa poltetaan edelleen mittavat määrät hiiltä, joka tuodaan ulkomailta.

Kouluvierailuja voi tilata tänä syksynä

llmastonmuutos ja etelän äänet -hanke on käynnistynyt kesäkuussa. Hankkeen tavoitteena on herätellä nuoria pohtimaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja ilmastonmuutokseen liittyviä oikeudenmukaisuuskysymyksiä sekä etsimään niihin liittyviä ratkaisuja ja vaikutusmahdollisuuksia.

Videomateriaalien avulla pyritään luomaan mahdollisimman elävä yhteys etelän toimijoiden ja suomalaisten nuorten välille. Kouluvierailuja voi tilata tänä syksynä ja ne käynnistyvät tammikuussa 2020.


Teksti: Reija Mikkola-Patriarca. Kirjoittaja työskentelee Ilmastonmuutos ja etelän äänet -hankekoordinaattorina. Lisätietoa: reija.mikkola@feesuomi.fi.

Kuvat: Timo Kuronen / Siemenpuu-säätiö ja Ari Aalto.


Hanke on toteutettu Euroopan unionin rahoitustuella FVR-hankkeen kautta. Materiaalien sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.


Lähteet

HS (22.4.2019). ”Miksi samat ihmiset epäilevät ilmastonmuutosta ja vastustavat maahanmuuttoa? Sitä selittää yksi piirre, jonka vuoksi ilmastonmuutoksesta pitäisi puhua eri tavoin.”

Radio Suomi Hämeenlinna (5.2.2019). Perjantaiparlamentissa Veli-Matti Värri: Ekokriisistä ja kasvatuksesta (kuunneltavissa YLE Areenassa).

Julkaistu juttusarjassa:
FEE Suomi

Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs

00500 Helsinki

+358 9 4541 8151
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3