HAKUTULOS
Lehti 1/2018
Muutama vuosi sitten FEE Suomen toiminnanjohtaja Sinikka Kuntulla oli elämässään etsiskelyvaihe. Hän työskenteli BirdLife Suomessa markkinointipäällikkönä ja tiesi tekevänsä tärkeää työtä varainhankinnan kehittämisessä, mutta työ tuntui kuitenkin jotenkin etäiseltä. Hän kiinnostui joogasta, buddhalaisuudesta, mietti sitten elämäänsä, työtään ja unelmiaan. Hänessä kasvoi halu palata juurilleen kasvatusalan ihmiseksi.
Oululainen Hönttämäen koulu on luotsannut viimeiset puolitoista vuotta kansainvälistä hanketta, jonka tavoitteena on kestävä kehitys kouluissa. Mukana on neljä koulua Suomesta, Belgiasta, Englannista ja Islannista, ja hankkeen ytimessä on vertaisoppiminen.
Kuulin taannoin kriittistä keskustelua ilmiölähtöistä opetusta vastaan. Metsäaiheisella viikolla oli laulettu Oravan pesä, ja taas yksi oppiaine oli kuitattu monialaisessa oppimisessa. Musiikki, kuten muutkin taideaineet, jäävät helposti välineelliseen asemaan. Kuitenkin myös musiikissa on ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen kannalta oppisisältöjä, joita ei mikään muu aine opeta.
Tunnetyö (emotional labor) on tärkeä osa kasvattajien ja ympäristökasvattajien työtä. Ongelmana on se, että sitä ei useinkaan tiedosteta eikä siihen tarjota tukea. Kuormittavuus kasvaa, jos ympäristöongelmat pahenevat tai jos työyhteisössä esiintyy ristiriitaisia näkemyksiä ympäristöasioiden tärkeydestä. Erilaiset ammatit ja tehtävät vaativat erilaista valmistautumista. Joku pukee suojahaalarin, joku toinen henkisen haalarin.
Hanniina Manner työskentelee ympäristökasvattajana Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Ympäristökoulu Polussa, joka on kestävän elämäntavan kysymyksiin erikoistunut ympäristökoulu. Hän kiertää etenkin peruskouluissa pitämässä ympäristöaiheisia oppitunteja. – Lue, mistä Hanniina ei halua luopua työssään!
Olen aiemmin kirjoittanut, että me ympäristökasvattajat olemme toivon lähettiläitä. Me jaksamme olla innostavia ja toivovia, vaikka käsittelemme vakavia maailman ongelmia. Pyrimme osallistavaan ja voimaannuttavaan ympäristökasvatukseen ja kannustamme tekoihin ja toimintaan. Väillä saatamme syyllistyä liikaan optimismiin ja unohtaa omat ja muitten tunteet ja tuntemukset – huolen, lamaannuksen ja ahdistuksen, jota maailman tila ja tulevaisuus meissä ja muissa aiheuttaa.
Espoossa, Lahdessa ja Tampereella tutkitaan, voidaanko päiväkodin pihaympäristöä muokkaamalla saada aikaan muutoksia, jotka lisäävät kaupunkilaislasten hyvinvointia ja terveyttä. Kuuden päiväkodin pihalle tuotiin kunttaa eli siirrettävää metsämaata, nurmea, istutuslaatikoita ja turveharkkoja keväällä 2016 ja 2017. Tulokset osoittavat, että vihermateriaaleilla on hyviä vaikutuksia.
Uusi ops ja vasu tähdentävät ulkona ja lähiluonnossa tapahtuvan kokemuksellisen opetuksen merkitystä. Lisäpätevyyttä sekä osaamisensa syventämistä luonnossa tapahtuvaan opetukseen voi hankkia kouluttautumalla ympäristökasvattajaksi. Kahden oululaisen Vihreä lippu -päiväkodin oppisopimuksella opiskelleet ympäristökasvattajat kertovat ympäristökasvatusopinnoistaan, jotka liittyvät suoraan heidän työhönsä. ”Ympäristökasvattajalla ei ehdi kivi sammaloitua!”
Vihreä lippu -päivänä 2.2.2018 ryhmä Ikurin päiväkodista vieraili Sokos Hotel Ilveksessä Tampereella. Vierailun aikana tutustuttiin hotellin toimintaan ja kestävän kehityksen käytäntöihin sekä päästiin kurkistamaan myös sinne, minne on yleensä pääsy vain hotellin henkilökunnalla.
Kestävä matkailu kiinnostaa Suomessa sekä matkailijoita että matkailualan yrityksiä. Samanaikaisesti FEE Suomen Green Key -ympäristöohjelma kasvaa ja laajenee kohisten. Yle Uutiset nosti matkailun vastuullisuuden näkyvästi esille Matkamessujen yhteydessä tammikuussa.
- 1
- 2
- Seuraava »