Sinikka Kunttu: Kaikki lähtee luonnosta

Rannalla

Muutama vuosi sitten Sinikka Kuntulla oli elämässään etsiskelyvaihe. Hän työskenteli BirdLife Suomessa markkinointipäällikkönä ja tiesi tekevänsä tärkeää työtä varainhankinnan kehittämisessä, mutta työ tuntui kuitenkin jotenkin etäiseltä. Hän kiinnostui joogasta, buddhalaisuudesta, mietti sitten elämäänsä, työtään ja unelmiaan. Hänessä kasvoi halu palata juurilleen kasvatusalan ihmiseksi.

– Lähdin täydentämään kasvatustieteen maisterin papereita hankkimalla lastentarhanopettajan pätevyyden. Muutimme puolisoni kanssa Keski-Suomeen järven rantaan ja metsien keskelle, ja meille syntyi tyttö. Elämän täytti luonto ja lapsi, hän kertoo.

Tapaan Sinikka Kuntun kuitenkin keskellä kaupunkikulttuuria, vegaanikahvilassa Helsingin Kalliossa. Lähellä Lintulahdessa sijaitsee FEE Suomen toimisto, jossa hän aloitti työn järjestön toiminnanjohtajana tammikuussa 2018.

Rakkaus luontoon syntyi partiotoiminnassa

Polku omien luontokokemusten, opintojen, harrastusten ja töiden kautta tähän hetkeen alkoi varhain, seitsenvuotiaan partiokokemuksista. Partio oli Sinikalle intohimoinen harrastus 27-vuotiaaksi saakka. Partiossa hän toteutti itseään, ja siellä syntyi rakkaus luontoon, retkeilyyn ja yhdessä tekemiseen.

Partio oli Turussa, lapsuuden ja opiskeluaikojen kotikaupungissa. Hän opiskeli kasvatustieteen lisäksi ympäristötiedettä ja biologiaa. Hän luki Pentti Linkolan kirjat ja sai palavan halun vaikuttaa.

Nuoren Sinikan mielestä kaikki ”siistit tyypit” olivat luonnon ihmeellisyyteen syventyviä biologeja, mutta hän ymmärsi olevansa itse parhaiten hyödyksi toimimalla ihmisten kanssa. Hän oli opiskeluaikana mukana perustamassa Luonnonperintösäätiön tukiyhdistystä, Ikimetsän ystäviä, ja toimi metsiensuojelun parissa Varsinais-Suomessa. Vähitellen polku johdatti töihin Suomen luonnonsuojeluliittoon ja sen jälkeen BirdLife Suomeen.

– Olen alkanut luottaa siihen, että kun tekee oikeita asioita, asiat menevät oikeaan suuntaan. Kaikki vaiheet ja kokemukset ovat tärkeitä. Kun yhdistän kaiken oppimani ja kokemani, siitä tulee tämä, mitä nyt saan tehdä: toiminnanjohtajan työ ympäristökasvatusjärjestössä.

– Minulla on tarve tehdä työtä luonnon ja ympäristönsuojelun puolesta ja tapani toimia on ihmisten kanssa, kasvatuksen kautta. Siksi työ FEE Suomessa tuntuu nyt hyvältä.

 

”Kun maisema on niin suuri ja itse on pieni, oleminen skaalautuu sopivan kokoiseksi.” Sinikka Kunttu tyttärensä Maikin kanssa Keurusselällä.

Horisontti ja saaren rajat

Sinikka on yhä ytimiään myöten alkuperäisen luonnon puolustaja, ja hänen mielestään suojelunhalu syntyy syvimmin henkilökohtaisista kokemuksista.

– Ympäristökasvatus-sana on ihan hyvä, mutta minulle kaikki lähtee kuitenkin luonnosta. Se on tärkeää! Toivon, että se ei unohdu kaiken mediakasvatuksen, osallistamisen ja muiden teemojen alle.

– Olen saanut paljon voimaa siitä, kun olen viikonloppuisin ja lomilla päässyt Saaristomerelle. Saaristomeri on mielenmaisemani. Olen melonut siellä, samoin kuin Ahvenanmerellä, pitkiä matkoja. Horisontti on ihana, ja aallot, äänimaisema.

– Saaret ovat mielettömiä; jokainen saari on yksilö. Aina kun tulen uuteen saareen, tulen mikromaailmaan, jolla on rajat. Saari on mahdollista kävellä ympäri, saareen voi tutustua ja sen voi ottaa haltuun.

– Kun maisema on niin suuri ja itse on pieni, oleminen skaalautuu sopivan kokoiseksi.

– Melontareissulla kun tulee tuuli, jäädään saareen. Minusta se on oikein. Luonto määrittelee, miten toimitaan, se on hyvä muistaa.

Puhumisen kautta asia tulee todeksi

Sinikka Kunttu toteaa, että ympäristökasvatus, kestävän kehityksen kasvatus, kestävä elämäntapa – kaikki nämä ovat sanatasolla läpäisseet yhteiskunnassa erilaiset organisaatiot. Lähes joka paikassa tehdään kestävän kehityksen linjauksia.

– Tekojen tasosta en ole niinkään vakuuttunut. Toki se harmittaakin, että taasko sanahelinää… Mutta ei puhuminen sittenkään ole huono asia. Puhumisen kautta asia tulee todeksi, se alkaa olla olemassa.

– Esimerkiksi kasvissyöntiin suhtautuminen oli vielä kymmenen vuotta sitten erilaista, kasvissyönti oli marginaalista. Nyt varsinkin pääkaupunkiseudulla jopa vegaanisia vaihtoehtoja löytyy jo hyvin ja valintaa arvostetaan. Näin on tapahtunut monissa isoissa asioissa, myös ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Ajattelenkin nykyään, että tulevaisuutta tuotetaan ensin puheilla, jotka vähitellen alkavat muuttua todeksi.

FEE Suomen tärkeät ohjelmat lähelle ihmisiä

Sinikka näkee FEE Suomen kehityksen tarpeen siten, että järjestössä tulisi entistäkin enemmän tehdä työtä hyvien ohjelmien kautta – tällä hetkellä Vihreä lippu ja Green Key -ohjelmien ja jatkossa myös muiden; esimerkiksi syksyllä käynnistetään jälleen Ympäristöreportterit-ohjelma.

– Haluaisin vahvistaa sitä, että ohjelmat ja niiden toteuttamiseen tarvittava tuki olisivat yhä useamman saatavilla.

Tällä hetkellä Vihreän lipun piirissä toimii kolmesataa oppilaitosta, koulua ja päiväkotia. Sinikan mielestä niitä pitäisi olla paljon enemmän, ja hän on avoin uusille toimintaideoille järjestön työssä.

– Toivoisin, että FEE Suomen ohjelmatyössä olisi nykyistä enemmän yhteistyötä ja että mukaan tuotaisiin kansainvälisiä näkökulmia. Meidän kannattaa uskaltaa tarttua uusiin kampanjoihin ja vaikuttamistapoihin silloin kun ne palvelevat järjestön tavoitteita. Tästä hyvä esimerkki on kansainvälinen Ulkoluokkapäivä 17.5.2018.

 

Haastattelu: Marjo Soulanto

Kuvat: Matti Aalto & Iitu Kiminki

Julkaistu juttusarjassa:
Artikkelin aiheet:
FEE Suomi

Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi ry
Lintulahdenkatu 10

00500 Helsinki

+358 45 123 8419
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3

Tilaa uutiskirje

Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi!
Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.