Verkkolehti
HAKUTULOS
Ympäristökasvatus koulussa
Kuulin taannoin kriittistä keskustelua ilmiölähtöistä opetusta vastaan. Metsäaiheisella viikolla oli laulettu Oravan pesä, ja taas yksi oppiaine oli kuitattu monialaisessa oppimisessa. Musiikki, kuten muutkin taideaineet, jäävät helposti välineelliseen asemaan. Kuitenkin myös musiikissa on ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen kannalta oppisisältöjä, joita ei mikään muu aine opeta.
Hanniina Manner työskentelee ympäristökasvattajana Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Ympäristökoulu Polussa, joka on kestävän elämäntavan kysymyksiin erikoistunut ympäristökoulu. Hän kiertää etenkin peruskouluissa pitämässä ympäristöaiheisia oppitunteja. – Lue, mistä Hanniina ei halua luopua työssään!
Perinteisesti liikuntatunneilla on pidetty eniten oppitunteja koulurakennuksen ulkopuolella. Keskustelut liikuntaa opettavien kanssa ovat edelleen hyödyllisiä, sillä myös uusi liikunnan opetussuunnitelma kehottaa liikkumaan luonnossa, ja esimerkiksi sään mukainen pukeutuminen on tunneilla arkipäiväinen, opetussuunnitelmaankin liittyvä teema.
Mari Wikholm työskentelee Kuopion luonnontieteellisessä museossa luontopedagogina. Hän vastaa näyttelyistä, museon ympäristökasvatustoiminnasta sekä ulkoisesta viestinnästä ja museokaupasta. Hän on Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton hallituksen jäsen ja toimii myös aktiivisesti LYKE-verkostossa. Vapaa-ajallaan Mari touhuaa paljon koiriensa kanssa, joilla on oma roolinsa myös ympäristökasvattajina.
Kiertävässä luontokoulu Naakassa on viety monikulttuurisia ryhmiä luontoretkille. Lähiympäristöön tutustuminen on tärkeä osa kotouttamista. Kansainvälisen luokan saattaminen metsän tai veden lumoihin on innostavaa sekä oppilaille että opettajille.
Vihreä lippu -raatitoiminnassa on parasta, kun pääsee vaikuttamaan oman koulun toimintaan ja oppii koko ajan uusia keinoja muuttaa arkea ympäristöystävällisemmäksi, kertovat raatilaiset. Palkintona ahkerasta raatityöskentelystä oppilaat pääsivät päiväksi nauttimaan luonnosta ja ystävien seurasta.
Kohtasin talvella vegaanitytön, joka tuli innoissaan vaateostoksilta: hän kertoi löytäneensä puhtaasti kasviperäisen takin. Itsekin innostuin: yleensä talvivaatteet ovat keinokuitua, ja mieluusti hankkisin kokonaan hengittävistä ja loppupeleissä hajoavista luonnonmateriaaleista valmistetun ulkovaatteen.
Yhteiskuntaopilla ja ympäristökasvatuksella on runsaasti samoja tavoitteita: opetuksella halutaan tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi. Todellisiin, ajankohtaisiin kysymyksiin tutustuminen on mielekäs tapa oppia. Erilaisuuden ymmärtäminen, ihmisoikeudet, kriittinen ajattelu ja demokratian periaatteet ovat yhteiskuntaopin ydinainesta. Yhteiskuntaopissa on siis aineksia koulun keskeiseksi kestävän kehityksen oppiaineeksi!
Luvut, määrät, tilastot, prosentit ja mittaaminen ovat nyky-yhteiskunnassa saaneet suuremman vallan kuin ehkä haluaisimmekaan. Numeroilla hallitaan maailmaa ja perustellaan asioita. Uuden opetussuunnitelman mukaan matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää matemaattista ajattelua, matemaattisen tiedon käsittelemisen taitoja sekä kykyjä käyttää ja soveltaa matematiikkaa. Opetuksen tulee ohjata matematiikan hyödyllisyyden ymmärtämiseen paitsi omassa elämässä myös laajemmin koko yhteiskunnassa. Ympäristökysymysten näkökulmasta matemaattinen ymmärrys on olennaisen tärkeää.
Historiassa ei ole yhtä opiskeltavaa ympäristöaikakautta, vaan ihmisen ja luonnon suhde ovat läsnä koko ajan. Menneitten aikojen ympäristöolojen tarkastelu voi lisätä historian ymmärrettävyyttä. Sekä historian että ihmisen ympäristösuhteen ymmärrys syvenee.
Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry
Lintulahdenkatu 10
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto(a)feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Lahjoita:
Danske Bank:
FI85 800013 71244196
MobilePay:
29476
RA/2021/1713