Verkkolehti
HAKUTULOS
Lehti 2/2019
Tänä keväänä on nähty ennennäkemätöntä ympäristöliikehdintää: suuria ilmastomielenosoituksia ja koululaisten ilmastolakkoja eri puolilla maailmaa. Myös FEE Suomi on ottanut uudenlaista roolia, askelen verran lähemmäs muita ympäristöjärjestöjä. Meitä pyydettiin mukaan tukemaan ympäristöjärjestöjen yhteistä Korvaamaton-ilmastokampanjaa, koululaisten ilmastolakkoa sekä opiskelijoiden ilmastolakkoa. Päätimme lähteä mukaan järjestönä kaikkiin näihin.
Luonnon monimuotoisuus köyhtyy hälyttävää tahtia ympäri maailmaa. Maaliskuussa 2019 julkaistun Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin mukaan joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen. Uhanalaisuuden merkittävimpiä syitä on ihmistoiminnan aiheuttama elinympäristöjen muutos. Yhtä lailla voimme toimillamme myös suojella monimuotoisuutta ympärillämme. Siksi toukokuussa vietettävän Ulkoluokkapäivän teemana on tänä vuonna luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti.
Kautta aikojen lapset ovat livistäneet lähimetsään seikkailemaan. On herkistetty korvia luonnon äänille ja havainnoitu luontoa uusin silmin. Kiiltomatoja ja omia kokemuksia tarkastelemalla myös luonnonsuojelun viesti menee perille vaivihkaa. Ötökkätietoa luodaan ja välitetään Simonkallion koulussa. Ötököilläkin on historiansa ja siihen on tarttunut myös Vantaan kaupunginmuseo arkeologisissa kaivauksissaan. Vantaalla vietetään ötökkä-teemavuotta kaikenikäisten kanssa.
Slovakian pääkaupungissa Bratislavassa sijaitsevan Spojená skola Novohradská -yhtenäiskoulun lukiolaiset saivat idean toteuttaa oman ympäristöasioita ja englannin opetusta yhdistävän projektin. Syntyi upea, ajankohtaisiin kysymyksiin kantaa ottava koululehti The Mind-boggle, jonka taidokasta lopputulosta olisi vaikeaa äkkiseltään veikata lukiolaisten tekemäksi.
Olen ollut tilanteissa, joissa kielenopettajat ovat vetäytyneet ympäristöasioita käsittelevistä keskusteluista tai ihmetelleet, kuinka paperin laittaminen oikeaan roskikseen saadaan osaksi kielten opetusta. Tarvitaan ymmärrystä siitä, että kielten opetuksella on ikioma tonttinsa myös ekososiaalisen sivistyksen alueella. Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys, toteaa perusopetuksen opetussuunnitelma. Vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu on mukana rakentamassa oppilaalle sitä työkalupakkia, jonka avulla maapallon kestävä tulevaisuus tehdään mahdolliseksi.
Miten päädyit ympäristökasvattajaksi? Millainen on tärkeä oivalluksesi? Mistä et työssäsi luopuisi? – LYKE-verkostoon kuuluva, Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastussa toimiva Jaana Hiltunen vastaa.
Lähtekää retkelle tutustumaan lähiympäristön rakennuksiin ja tutkikaa rakennusten geometrisiä muotoja!
”Suurin ongelma ei ole pelko, vaan pelon pelko”, väittää kokenut terapeutti Miriam Greenspan. Hänen vuonna 2004 Yhdysvalloissa julkaistu teoksensa Healing through the Dark Emotions: The wisdom of Grief, Fear, and Despair tarkastelee vaikeita tunteita ja nykyihmisen taipumusta vältellä niitä. Ympäristökasvattajalle teos tarjoaa tärkeitä välineitä ympäristökriisin kohtaamiseen.
Eläimet, alkuasukkaat
siirtyköön syrjään
kun iäisyyksien muovaama maa
ylös käännetään…
Kulttuuriperintöä voimme käyttää hyvinvointimme energisoimiseen ja luovuutemme inspiroimiseen, sillä kun tunnistamme itselle ja muille voimaa antavat asiat, voimme hakeutua niiden lähteille. Kulttuuriperintö voi tuoda myös ekologista kestävyyttä, mikäli esimerkiksi asunnolla tai muulla hyödykkeellä on pitkä käyttöhistoria ja elinkaari. Taloudellisesti kulttuuriperintö parantaa alueiden vetovoimaa ja tuo matkailutuloja, mutta on huolehdittava arvokohteiden kestävästä käytöstä, suojaamisesta ja tietosisällöstä.
Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry
Lintulahdenkatu 10
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto(a)feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Lahjoita:
Danske Bank:
FI85 800013 71244196
MobilePay:
29476
RA/2021/1713