Verkkolehti
HAKUTULOS
Lehti 3/2020
Millaisella mielellä me aloitamme tämän syksyn? Monella on varmasti päällimmäisenä epävarmuus tulevasta. Koko Suomi odottaa, miten koronavirus etenee ja millaisin rajoituksin voimme tätä syksyä suunnitella ja elää. Opettajia, kasvattajia ja muita lasten ja nuorten parissa työskenteleviä koronatilanteen kehittyminen mietityttää ja huolettaakin.
Julkisuudessa ympäristöä ja sen tilaa lähestytään usein ongelmapuheen kautta. Ympäristö ja luonto määrittyvät riskialttiina, media korostaa kriisejä ja katastrofeja, ja yksittäisen ihmisen rooliksi jää kauhistua ja syyllistyä. Mitä jos keskiössä olisikin ihmisten luontainen tarve kokea ja tuntea luontoa?
Kevään ja kesän aikana suuttumus on ollut monin tavoin ilmassa. Monessa maassa on ilmennyt raivoa niitä päättäjiä kohtaan, jotka eivät reagoineet koronaviruksen uhkaan riittävän ajoissa. Paremminkin toimivissa maissa on kriisin aikana patoutunut ahdistusta ja turhautumista, jota sitten on purkautunut aina aika ajoin sosiaalisten sääntöjen rikkojiin, päättäjien epävarmuuteen tai aivan syyttömiin kohteisiin.
Kevät 2020 oli poikkeuksellinen lähes kaikille Vihreä lippu -osallistujille. Olimme uteliaita kuulemaan, miten kouluissa on onnistuttu toteuttamaan Vihreä lippu -toimintaa etänä ja onko se ylipäätään ollut mahdollista. Tässä jutussa kaksi opettajaa kertoo omista ja koulunsa kokemuksista.
Kuinka tehdä metsäretkistä aidosti oppilaslähtöisiä? Kuinka osallistaa oppilaita luontokouluohjelman suunnitteluun? Suomen luontokeskus Haltian luontokoulu haki vastauksia näihin kysymyksiin toteuttamalla oppilaslähtöistä luontokouluohjelman suunnittelua. Prosessin lopputuloksena syntyi uusi oppilaslähtöinen Mun metsä -luntokouluohjelma 5.–6.-luokkalaisille sekä oppilaslähtöisen metsäretken ohjaajan materiaali ”Metsään retkelle ja oppimaan oppilaslähtöisesti!”.
Kuusivuotiaat ovat maailman etevämpiä pilvibongareita, ja he ripustavatkin pari kumpupilveä piirustuksiinsa usein auringon lisäksi. Leonardo da Vinci kuvaili pilviä ”kappaleiksi vailla pintaa”, ja on helppo ymmärtää, mitä hän tarkoitti. Pilvet ovat utuisia ja pysyvät paikoillaan vain hetken. Korona-aikana on paljon liikuttu ulkona luonnossa ja katse on usein siirtynyt mielenkiintoisiin pilviin taivaalla. Moni tuntee poutapilven ja ukkospilven. Tunnistatko cumuluspilven tai nimbostratuksen?
Pysähtyessäsi itsesi äärelle saavuttaen rauhantilan olet ekojoogi vailla vertaa. Suotko itsellesi päivittäin hetken olemiselle ja pysähtymiselle?
Kierrätysasteen nostaminen on haaste koko Suomessa. Pohjois-Savon maakunnan kasvihuonekaasupäästöistä 3,4 prosenttia aiheutuu jätteiden käsittelystä. Jätteiden tehokkaampi kierrätys tukee ilmastotavoitteiden toteutumista ja edistää kiertotaloutta.
Ruokakäyttöön kasvatetut hyönteiset ovat kypsennettynä turvallista ja terveellistä ravintoa sekasyöjälle. On kuitenkin hyvä muistaa, että hyönteiset voivat aiheuttaa allergisen reaktion henkilöille, jotka ovat allergisia äyriäisille, nilviäisille tai pölypunkeille. Ruokahyönteisiksi soveltuvat esimerkiksi kotisirkka (Acheta domesticus), jauhopukin (Tenebrio molitor) toukat ja mehiläisen (Apis mellifera) kuhnuritoukat.
Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry
Lintulahdenkatu 10
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto(a)feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Lahjoita:
Danske Bank:
FI85 800013 71244196
MobilePay:
29476
RA/2021/1713