Hyönteisruoka ja ruokakasvatus

mervi-ruokajuttuKuva1_Kuvaaja_Kaisa Myllykangas

Ruokakäyttöön kasvatetut hyönteiset ovat kypsennettynä turvallista ja terveellistä ravintoa sekasyöjälle. On kuitenkin hyvä muistaa, että hyönteiset voivat aiheuttaa allergisen reaktion henkilöille, jotka ovat allergisia äyriäisille, nilviäisille tai pölypunkeille. Ruokahyönteisiksi soveltuvat esimerkiksi kotisirkka (Acheta domesticus), jauhopukin (Tenebrio molitor) toukat ja mehiläisen (Apis mellifera) kuhnuritoukat.


Miksi hyönteisruokaan liittyvä pohdinta on ajankohtaista?

FAO arvioi jo vuosia sitten, että hyönteiset voisivat tarjota ratkaisun kasvavaan ravinnontarpeeseen. Ne kasvavat nopeasti, kasvatukseen tarvitaan verrattain vähän vettä ja pinta-alaa, ja niitä voidaan kasvattaa sekä kaupungeissa että maaseudulla. Lisäksi hyönteiset tuovat arvokkaan ravitsemuksellisen lisän sekasyöjän ruokavalioon: Monet syötävät hyönteislajit sisältävät runsaasti laadukasta proteiinia sekä tasapainoisen rasvahappokoostumuksen, johon kuuluu huomattava määrä monityydyttymättömiä rasvahappoja. Myös hyönteisten potentiaaliset terveysvaikutukset ovat tutkijoiden mielenkiinnon kohteena ja viitteitä onkin jo saatu esimerkiksi kitiinin positiivisista vaikutuksista terveyteen.

Hyönteistuotannon kehittämistyössä alan toimijat taas kiinnittävät erityistä huomiota tuotanto-olosuhteisiin ja -hygieniaan, joita viranomainen myös valvoo: Tuotantotilojen, -menetelmien ja -teknologioiden kehittämisessä lähtökohtana ovat hyönteisten lajinomaiset tarpeet. Hyönteisille on esimerkiksi kehitetty lajikohtaiset ravitsemustarpeet täyttäviä rehuja sekä eri kasvuvaiheet huomioivia ratkaisuja puhtaan veden saantiin. Hyönteisten kasvattajalle on tarjolla tietoa ja oppaita hyönteistuotannon parhaista käytänteistä.

Kiinnostus uusiin makuelämyksiin mahdollistaa osaltaan hyönteistalouden kehittymisen taloudellisesti kannattavaksi myös Suomessa. Samalla lisätään tietoisuutta erilaisista ruokakulttuureista. Hyönteiset kuuluvat arviolta kahden miljardin ihmisen ruokavalioon jo nyt.

 

Kotisirkkoja kasvatuslaatikossa (vas.), kuhnuritoukkakenno (oik. ylhäällä) ja jauhopukin toukkia (oik. alhaalla).

Syötäviä hyönteisiä mukaan opetukseen?

On tärkeää, että lasten kanssa tutustutaan monipuolisiin ravinnonlähteisiin esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa. Tutkimusten mukaan ravintomieltymyksemme muokkautuvat pitkälti jo ennen seitsemän vuoden ikää. Lasten ruokakasvatusta kommentoi tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää:

– Tulevaisuudessa tarvitaan uudenlaisia tapoja tuottaa ja kuluttaa ravintoa, jotta voimme vähentää sen ympäristökuormitusta ja ruokkia maapallon kasvava väestö. Kasvatuksellisesti ruoka on kiinnostava ja konkreettinen ilmiö kestävän kehityksen tarkasteluun ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta. Ruokakasvatuksen ja siihen liittyvän kokemuksellisuuden keinoin voidaan myös avartaa lasten ja nuorten käsityksiä tulevaisuuden kehityskuluista ja mahdollisuuksista.

Tutustumisen voi aloittaa esimerkiksi tuotteista, joissa hyönteiset ovat yhtenä osana. Maistelun lisäksi voidaan keskustella siitä, miltä hyönteiset näyttävät, tuoksuvat tai tuntuvat. Lapsia voi myös mietityttää, miksi hyönteisiä ei syödä suoraan luonnosta. Suomessa hyönteisruoka on vasta ottamassa jalansijaa, ja lapsia, kuten myös aikuisia, on hyvä rohkaista uteliaiksi ja avoimiksi ruokailijoiksi.


Teksti: Mervi Tiermas, Pertti Marnila, Marja-Liisa Järvelä, Titta Järveläinen

Kuvat: Kaisa Myllykangas ja MiniEines-hanke


Lähteet

FAO / Food and Agriculture Organization of the United Nations (2013). Edible insects – Future prospects for food and feed security.

Huldèn, L. (2015). Minikarjaa. Hyönteiset ruokana. Like.

Marnila, P. & Heiska, S. (2019). Ovatko hyönteiset tulevaisuuden superfoodia? Kehittyvä Elintarvike 5/2019, ss. 45–46.

Ruokavirasto. Hyönteisruoka ja sen turvallisuus.


Tutustu Minieines – Hyönteisistä einestä ja euroja -hankkeeseen ja sen monipuolisiin materiaaleihin

Julkaistu juttusarjassa:
Artikkelin aiheet:
FEE Suomi

Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs

00500 Helsinki

+358 9 4541 8151
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3