Pilvistä vai sininen taivas?

riitta-Keinussa-n1950-kuva-J.Rintanen (002)

Kuusivuotiaat ovat maailman etevimpiä pilvibongareita, ja he ripustavatkin pari kumpupilveä piirustuksiinsa usein auringon lisäksi. Leonardo da Vinci kuvaili pilviä ”kappaleiksi vailla pintaa”, ja on helppo ymmärtää, mitä hän tarkoitti. Pilvet ovat utuisia ja pysyvät paikoillaan vain hetken. Korona-aikana on paljon liikuttu ulkona luonnossa ja katse on usein siirtynyt mielenkiintoisiin pilviin taivaalla.  Moni tuntee poutapilven ja ukkospilven. Tunnistatko cumuluspilven tai nimbostratuksen?


Pilvien tärkeä rooli

Uusi pilviatlas julkistettiin Maailman ilmatieteen päivänä, maaliskuussa 2020. Pilvet eivät ole aikojen kuluessa muuttuneet mihinkään, mutta ne ovat entistä kiinnostavampia ilmastonmuutoksen vuoksi. Pilvet vaikuttavat ilmastoon ja ilmasto vaikuttaa pilviin. Pilvillä on oma roolinsa maapallon lämmönsäätelyssä ja veden kiertokulussa. Pilvet jäähdyttävät maapalloa heijastamalla Auringon säteilyä takaisin avaruuteen.

Toisaalta pilvillä on talvisin lämmittävä vaikutus niiden estäessä lämmön karkaamista maapallon pinnalta. Kun taivas talvella selkenee, pakkanen kiristyy. Keväällä ja kesällä sää onkin viileämpää silloin kun taivas on pilvien peitossa verrattuna selkeään siniseen taivaaseen.

Kumpupilviä Vaasan saaristossa 1960-luvulla.

Pilvien muodostuminen alkaa, kun vettä haihtuu meristä, järvistä, joista ja muista vesialtaista. Jos vaikka hikoat hölkätessä, siitäkin nousee vesihöyryä ilmaan. Pilvien muodostumiseen tarvitaan kosteutta ja sopivan matala lämpötila.

Pilvi on ilmakehän alimmissa kerroksissa ilmavirtausten kannattamaa leijuvaa aerosolia, joka koostuu jääkiteistä tai vesipisaroista.  Kun pisarat ja kiteet kasvavat riittävän painaviksi, ne putoavat alas sateena.  Aerosolitutkimuksessa Suomi on alan johtavia maita. Tutkimuskohteena on esimerkiksi se, millainen rooli aerosolihiukkasilla on sateen keinotekoisessa synnyttämisessä.

Pilvet vaikuttavat myös uusiutuvan energian tuotantoon. Pilvet muodostuvat siis vesipisaroista tai jääkiteistä.

Lyhyesti pilvien luokittelusta

Pilvien kaksi perustyyppiä ovat kumpupilvet ja peruspilvet. Kumpuilevan muotoiset cumulukset ovat usein konvektion tai maaston synnyttämiä. Nousevaa lämmintä ilmakuplaa sanotaan konvektionostoksi eli termiikiksi. Sitä käyttävät hyväkseen purjelentäjät ja kaartelevat linnut.

Pilvet jaetaan niiden alareunan korkeuden mukaan kolmeen ryhmään: ylä-, keski- ja alapilviin. Yläpilvet eivät sada, ovat untuvaisia, harsoa tai palleroita, cumuluksia.  Joskus repaleisista keskipilvistä tulee sadetta, mutta harvoin maahan asti. Laaja sadepilvi nimbostratus roikkuu alhaalla, on yhtenäinen tumman harmaa, sataa.

Kun kumpupilven huippu nousee korkeudelle, jossa vallitsee noin 15–20 asteen pakkanen, pilvissä käynnistyy jääkideprosessi. Pilven yläosassa alkaa sataa lunta. Satavaa konvektiopilveä sanotaan kuuro- tai ukkospilveksi. Pilveen voi muodostua sähkövarauksia.

Poutapilviä ja sadepilviä Suomenlinnan yllä

Karkeasti pilvet voidaan jakaa näin:

– Kerros- ja konvektiopilvet

–Vesi-, jää- ja sekapilvet

– Yläpilvi cirrus (6–10 km), keskipilvet (2–6 km), alapilvet (2 m – 2 km).

Pilvien tutkiminen on laajaa tiedettä, tässä pientä kimmoketta bongauksen tueksi. Katselkaa taivaalle, ihailkaa ohi kiitävää kauneutta ja eläkää elämäänne pää pilvissä.


Teksti: Riitta Salasto

Kuvat: J. Rintanen, Olavi Antila, Riitta Salasto ja Paavo Antila


Pilvikuvasto

 

Ukkospilvi

 

Julkaistu juttusarjassa:
Artikkelin aiheet:
FEE Suomi

Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs

00500 Helsinki

+358 9 4541 8151
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3