HAKUTULOS
Juttuarkisto
Yhteiskuntaopilla ja ympäristökasvatuksella on runsaasti samoja tavoitteita: opetuksella halutaan tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi. Todellisiin, ajankohtaisiin kysymyksiin tutustuminen on mielekäs tapa oppia. Erilaisuuden ymmärtäminen, ihmisoikeudet, kriittinen ajattelu ja demokratian periaatteet ovat yhteiskuntaopin ydinainesta. Yhteiskuntaopissa on siis aineksia koulun keskeiseksi kestävän kehityksen oppiaineeksi!
Luvut, määrät, tilastot, prosentit ja mittaaminen ovat nyky-yhteiskunnassa saaneet suuremman vallan kuin ehkä haluaisimmekaan. Numeroilla hallitaan maailmaa ja perustellaan asioita. Uuden opetussuunnitelman mukaan matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää matemaattista ajattelua, matemaattisen tiedon käsittelemisen taitoja sekä kykyjä käyttää ja soveltaa matematiikkaa. Opetuksen tulee ohjata matematiikan hyödyllisyyden ymmärtämiseen paitsi omassa elämässä myös laajemmin koko yhteiskunnassa. Ympäristökysymysten näkökulmasta matemaattinen ymmärrys on olennaisen tärkeää.
Olli Viding on Suomen vanhimman suomenkielisen luontokoulun, Vantaan luontokoulun, pitkäaikainen luontokoulunopettaja ja toiminnanjohtaja. Hän oli keskeinen henkilö, kun Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto perustettiin vuonna 2007. Hän on arkipäivän luontokoulutyönsä lisäksi edelleen mukana liiton ohjausryhmässä ja toimii muutenkin aktiivisesti Pääkaupunkiseudun luontokoulutoimijoiden verkostossa.
Historiassa ei ole yhtä opiskeltavaa ympäristöaikakautta, vaan ihmisen ja luonnon suhde ovat läsnä koko ajan. Menneitten aikojen ympäristöolojen tarkastelu voi lisätä historian ymmärrettävyyttä. Sekä historian että ihmisen ympäristösuhteen ymmärrys syvenee.
Metsähallituksen luontopalvelut tarjoavat kouluille ja varhaiskasvatukselle erilaisia ohjelmia luontokeskuksissa ja mm. kansallispuistoissa. Toiminta on tärkeä osa LYKE-verkostoa. Riitta ”Nyyskä” Nykänen on pioneeri, joka on kehittänyt Metsähallituksen luonto-opastusta syvempään ymmärtämiseen. Hän on tehnyt ympäristökasvatusta jo yli kolmekymmentä vuotta.
Äidinkieltä ei useinkaan mainita oppiaineista ensimmäisenä, kun puhutaan ympäristökasvatuksesta ja kestävän elämäntavan edistämisestä koulussa. Äidinkielellä on kuitenkin keskeinen merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa – tehtävä, jota mikään muu oppiaine ei yhtä hyvin voi täyttää. Äidinkielen oppiminen auttaa luomaan merkityksiä.
Milla Tuormaa perusti muutama vuosi sitten rohkeasti oman yrityksen pääkaupunkiseudulle, Kiertävän luontokoulu Naakan. Milla on ympäristöbiologi, ja hän suorittaa ympäristökasvatuksen koulutusohjelmaa ympäristöopisto Syklissä. Tällä hetkellä Millalla on työn alla erityislasten luontoretket, joilla hän pyrkii etsimään lasten kanssa syvempää ymmärrystä ympäristöstä.
Tällä kertaa sarjassa tarkastellaan ympäristöaiheita uskonnon opetuksessa. Uskonnon oppitunneilla ollaan elämän suurten kysymysten äärellä. Yhteys ympäristökasvatukseen on luonteva: kysymykset hyvästä ja pahasta, maailmankatsomuksen vaikutuksesta yksilön valintoihin sekä ihmiselämän tarkoituksesta tulevat vastaan myös silloin, kun pohditaan ympäristöaiheita.
Uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet hyväksyttiin 22.12.2014, ja ne astuvat voimaan vuonna 2016. Verkkolehdissämme on pohdittu ympäristökasvatuksen näkökulmia uudessa opetussuunnitelmassa. Tällä kertaa linssin alla on kuvataide. Kuvataiteen tunneilla vaikutetaan ja luetaan mediaa kriittisesti.
Aulikki Laine on ympäristökasvatuksen moniosaaja: biologi, biologian ja maantieteen opettaja, luontokoulu Tikankontin johtaja, Ekopaku-hankkeen projektipäällikkö, oppikirjailija sekä Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton osa-aikainen työntekijä. Lue, mikä lapsen suusta luontokoulupäivän aikana kuultu on jäänyt Aulikille parhaiten mieleen!
- 1
- 2
- Seuraava »