HAKUTULOS
Lehti 2/2020
Ympäristöhuolet jäivät suurimmalla osalla maailman ihmisistä taka-alalle, kun COVID-19 laajeni pandemiaksi. Miltä ympäristökasvattajasta nyt tuntuu?
Ilman pölyttäviä hyönteisiä monet kasvit eivät pysty lisääntymään luonnossa eikä pelloilla. Ilman näitä pieniä ystäviämme maailma näyttäisi tyystin toisenlaiselta – kotoisista kasveistamme esimerkiksi mustikka ja puolukka ovat täysin riippuvaisia hyönteisistä. Pörröisiä öttiäisiä ei siis kannata pelätä, vaan niiden elämää on syytä helpottaa. Me ja koko maailma olemme riippuvaisia pörriäisistä!
Monelle tuttu matkakohde Äkäslompolo tarjosi tänä talvena ennätysmäärän lunta, aurinkoa, metsäisiä latuja ja tuttuja lintuja. Porokin siellä vilahti. Kaikki eivät muun Suomen sateisesta ja harmaasta säästä päässeet nauttimaan oikeasta talvesta. Äkäslompolon luonto on inspiroinut monia taidemaalareita, kuten Aimo Kanervaa ja Arvo Aholaa. Taidemaisema innostaa myös käyttämään kameraa. Voit kokea talven värit ja valon vaikutuksen Lapin lumisten maisemien yllä. Kulje sinäkin hetki tunturien avarassa maailmassa kuvien kautta.
Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta, ja sen ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Näin runoilee kaunein perusopetuksen opetussuunnitelman arvoperustan teeseistä. Arvoperusta sisältää myös opetussuunnitelman radikaaleimmat ajatukset: vaatimukset pohtia kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen ja ohjata oppilaita vaikuttamaan yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Tälle perustalle on hyvä rakentaa kestävää koulua.
Kevätlinnut ovat jälleen täällä – iloitaan niistä ja nautitaan keväästä, poikkeustilasta huolimatta. Perinteistä Lasten lintuviikkoa vietetään 11.–17.5.2020. Uudet lintukortit ja lintubingo tarjoavat jo huhtikuussa kiinnostavaa tutkittavaa niin lapsille kuin ympäristökasvattajillekin ja kivaa puuhaa perheiden kevätretkille. – Arvaatko, minkä pitkäkoiven pesä ja munat tässä kuvituksessa ovat?
Ympäristökasvatus on eläintarhojen yksi tärkeimmistä tehtävistä, jota edellytetään muun muassa EU:n eläintarhadirektiivissä. Lisäämällä ihmisten tietoisuutta, vahvistamalla heidän luontosuhdettaan ja sitä kautta vaikuttamalla heidän asenteisiinsa teemme suojelutyötä, jolla on pitkäaikaiset vaikutukset. Ihminen on kuitenkin se, jolla on suurin vaikutus ympäristömme säilymiseen – niin hyvässä kuin pahassa.
Moni ympäristökasvattaja on varmasti matkallaan törmännyt Metsämörrin sanomaan luonnon ja ympäristömme huolehtimisen merkittävyydestä. Roskaamattomuutta opetetaan tarinan kautta ja ekologisiin valintoihin kannustetaan esimerkiksi retkieväiden valinnoissa. Opit aloitetaan jo 1–3-vuotiaiden lasten kanssa Metsämyttys-toiminnalla. Ympäristöstä välittämisen arvoja on mahdollisuus ylläpitää Metsämörrin sanoman kautta aina Metsävaeltajiin eli koululaistoimintaan asti.
Poimi tästä harjoitus, joka on helppo toteuttaa ulkona kävellessä.
LYKE-verkoston suunnittelija Maija Ihantola löysi ympäristökysymykset kiinnostuttuaan kasveista. Unelmat toteutuvat hänen mielestään vain jakamalla niitä, ja nyt hän kertoo, mikä hänelle on tässä hetkessä erityisen innostavaa.
Helsingin merialueella sijaitsevassa Vallisaaressa on valmistauduttu Sama meri -biennaalikesään. Vallisaaren mielenkiintoinen luonto ja historia tarjoavat upean paikan taide-elämyksille. Biennaalin nimi ”Sama meri” viittaa yhteen kytkeytymiseen ja keskinäiseen riippuvuuteen. Kansainvälisen Helsinki Biennaalin olisi tarkoitus levittäytyä saarelle noin 40 taiteilijan teoksilla 12.6.–27.9.2020. Tapahtumiin saattaa tulla muutoksia johtuen poikkeusoloista. Toivomme parasta!
