Lapin kosketus – perinteisesti ihmiset ja luonto ovat eläneet tasapainossa

kelo-rajattu

Monelle tuttu matkakohde Äkäslompolo tarjosi tänä talvena ennätysmäärän lunta, aurinkoa, metsäisiä latuja ja tuttuja lintuja. Porokin siellä vilahti. Kaikki eivät muun Suomen sateisesta ja harmaasta säästä päässeet nauttimaan oikeasta talvesta. Äkäslompolon luonto on inspiroinut monia taidemaalareita, kuten Aimo Kanervaa ja Arvo Aholaa. Taidemaisema innostaa myös käyttämään kameraa. Voit kokea talven värit ja valon vaikutuksen Lapin lumisten maisemien yllä. Kulje sinäkin hetki tunturien avarassa maailmassa kuvien kautta.


Saan napattua kuukkelin kuvaan, kun se istuu männyssä Kesänkijärven laavulla. Kuukkeli liikkuu pöllömäisen äänettömästi ja tarkkailee kulkijoita usein takaapäin. Kuukkeli pesii niin varhain, että maassa on vielä lumipeite. Poikaset kuoriutuvat, kun ravintotilanne paranee lumen sulamisen aikaan. Koiras ja naaras ovat samanväriset.

Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset Lapissa

Ilmastonmuutoksen edetessä Tunturi-Lapin kasvit ja eläimet ovat Suomen luonnosta kaikkein heikoimmassa asemassa.  Puurajan nousu vie lajeilta elintilaa. Jokainen 0,6 asteen lämpötilan nousu siirtää metsänrajaa sata metriä korkeammalle, joten matalat tunturit uhkaavat metsittyä. Lunta on lyhyemmän aikaa, vaikka pohjoisen Suomen talvet säilyvätkin lumisina myös tulevaisuudessa.

Lumi tarjoaa suojaa talven pakkasilta, mutta estää myös eteläisten pidempää kasvukautta vaativien lajien leviämisen pohjoiseen.

Ilmatieteen laitos on ilmastomallien avulla ennakoinut, miten Lappi muuttuu elinympäristönä vuoteen 2100 asti. Napa-alueet, kuten Lappi, ovat erityisen herkkiä ilmastonmuutoksen seurauksille.

Kellostapuli kevätvalossa.

Keskeisimpiä ilmastonmuutoksen vaikutuksia Pohjois-Suomessa

Talvet lauhtuvat ja lyhenevät.

Lumipeitteen määrä vähenee.

Pakkauskautta rikkovat suojasäät yleistyvät.

Kesällä kasvukausi pitenee.

Sademäärät lisääntyvät, mukaan lukien rankkasateet.

Maaperän lujuus heikkenee.

Jäämerestä tulee kesäaikaan jäätön aikaisintaan 2030 – 2050.

Kansainvälisessä yhteistyössä Suomen arktisena alueena pidetään napapiirin pohjoispuolelle jäävää Lappia. Jotta voimme turvata pohjoisten lajien säilymisen myös tulevaisuudessa, tulisi ilmastonmuutoksen torjuntaan, arktisten alueiden suojeluun sekä tutkimukseen panostaa yhä enemmän. Suomen hallitus on laatimassa Arktisten alueiden strategiaa pohjoismaisessa yhteistyössä.

Ilmeikäs luomus on jäätynyt, kiertävä Äkäsjoki.

FEE Suomen GoG-yritys edistää ekologista matkailua Sallassa

Sallan kunta Itä-Lapissa on vuodesta 2015 alkaen toteuttanut toimenpiteitä ekologisen matkailun edistämiseksi Lapissa. Salla onkin hyvä esimerkki ja edelläkävijä. Gateway to Land of National Parks -hanke on aloittamassa keväällä Sallan matkailun tarpeisiin Kestävän matkailun strategian laadinnan vuosille 2020–2030. Työn tekijäksi on valittu Going Green Oy eli GoG, joka on FEE Suomen omistama yhteiskunnallinen yritys. Sallan matkailuyritykset ovat työssä tiiviisti mukana.

– Jo kolme yritystä on saanut Green Key -sertifikaatin: Sallatunturin tuvat, Sallan Poropuisto ja Suomen ensimmäisenä ravintolana Keloravintola, kertoon GoG:n toimitusjohtaja Marketta Viljasaari.

– Tästä olemme kovasti iloisia FEE Suomessa ja GoG:n hallituksessa.

GoG edistää kestävää matkailua myös Green Aktivities ja Blue Flag -ohjelmien kautta.

Onnea Lapin työlle. Toimi ”siekin” Lapissa matkatessasi omilla valinnoillasi Lapin luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi!


Teksti ja kuvat: Riitta Salasto


Kesänkijärvellä jääkansi peittää järven ja pilkkijät virittelevät siimojaan. Taustalla Kelllostapuli.

Julkaistu juttusarjassa:
FEE Suomi

Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs

00500 Helsinki

+358 9 4541 8151
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3