Verkkolehti
HAKUTULOS
Kulttuuri- ja ympäristökasvatus
Julkisuudessa ympäristöä ja sen tilaa lähestytään usein ongelmapuheen kautta. Ympäristö ja luonto määrittyvät riskialttiina, media korostaa kriisejä ja katastrofeja, ja yksittäisen ihmisen rooliksi jää kauhistua ja syyllistyä. Mitä jos keskiössä olisikin ihmisten luontainen tarve kokea ja tuntea luontoa?
Helsingin merialueella sijaitsevassa Vallisaaressa on valmistauduttu Sama meri -biennaalikesään. Vallisaaren mielenkiintoinen luonto ja historia tarjoavat upean paikan taide-elämyksille. Biennaalin nimi ”Sama meri” viittaa yhteen kytkeytymiseen ja keskinäiseen riippuvuuteen. Kansainvälisen Helsinki Biennaalin olisi tarkoitus levittäytyä saarelle noin 40 taiteilijan teoksilla 12.6.–27.9.2020. Tapahtumiin saattaa tulla muutoksia johtuen poikkeusoloista. Toivomme parasta!
Annan käteni liikkua hitaasti ilmassa kalliomaalauksen hahmoja seuraillen. Nostan katseeni ja puhallan toiveeni esi-isieni kuville. Poikani tutkii maalausta alempaa. Siinä on peuroja, hirvieläimiä ja ihmisiä, jopa peuransarvinen ihminen. Olemme tulleet hiihtäen läpi metsän ja halki soiden katsomaan maalausta kuin muinaiset metsästäjät ikään.
Museoiden ympäristökasvatus tavoittelee kansainvälisyyttä, mutta toimii paikallisessa, alueellisessa ja kansallisessa toimintaympäristössä. Museoiden verkostoituminen on avannut mahdollisuuksia uudenlaiselle toiminnalle eri instituutioiden kanssa. Seinäjoella eri-ikäiset kansalaiset ovat osallistuneet museoiden tarjoamaan ympäristökasvatukselliseen toimintaan.
Kautta aikojen lapset ovat livistäneet lähimetsään seikkailemaan. On herkistetty korvia luonnon äänille ja havainnoitu luontoa uusin silmin. Kiiltomatoja ja omia kokemuksia tarkastelemalla myös luonnonsuojelun viesti menee perille vaivihkaa. Ötökkätietoa luodaan ja välitetään Simonkallion koulussa. Ötököilläkin on historiansa ja siihen on tarttunut myös Vantaan kaupunginmuseo arkeologisissa kaivauksissaan. Vantaalla vietetään ötökkä-teemavuotta kaikenikäisten kanssa.
Miten päädyit ympäristökasvattajaksi? Millainen on tärkeä oivalluksesi? Mistä et työssäsi luopuisi? – LYKE-verkostoon kuuluva, Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastussa toimiva Jaana Hiltunen vastaa.
Lähtekää retkelle tutustumaan lähiympäristön rakennuksiin ja tutkikaa rakennusten geometrisiä muotoja!
Kulttuuriperintöä voimme käyttää hyvinvointimme energisoimiseen ja luovuutemme inspiroimiseen, sillä kun tunnistamme itselle ja muille voimaa antavat asiat, voimme hakeutua niiden lähteille. Kulttuuriperintö voi tuoda myös ekologista kestävyyttä, mikäli esimerkiksi asunnolla tai muulla hyödykkeellä on pitkä käyttöhistoria ja elinkaari. Taloudellisesti kulttuuriperintö parantaa alueiden vetovoimaa ja tuo matkailutuloja, mutta on huolehdittava arvokohteiden kestävästä käytöstä, suojaamisesta ja tietosisällöstä.
Pienen Mäntykallion saaren syvässä onkalossa asustaa kosken haltia. Hän on murheissaan ja vihoissaan ja välillä raivo nousee niin, että haltia nostaa myrskyn kuohuamaan koskeen. Hänen luottamuksensa on petetty, sillä kyläläiset rakensivat myllyn koskeen. Myllyn haltia suisti patoineen veden kuohuihin, mutta haltia ei unohda loukkausta ja leppyy vain vähäksi aikaa.