Skip to content

Historia on kiveen kirjoitettu

milla-aikaspiraali, Vartiosaari-verk3-2019

Annan käteni liikkua hitaasti ilmassa kalliomaalauksen hahmoja seuraillen. Nostan katseeni ja puhallan toiveeni esi-isieni kuville. Poikani tutkii maalausta alempaa. Siinä on peuroja, hirvieläimiä ja ihmisiä, jopa peuransarvinen ihminen. Olemme tulleet hiihtäen läpi metsän ja halki soiden katsomaan maalausta kuin muinaiset metsästäjät ikään.

Hossan Värikallion maalaus tehtiin tärkeälle vesireitille. Täältä kuljettiin aikoinaan Vienanmerelle saakka. Se on kuin kallioon maalattu tarina menneestä. Pekka Kivikkään tulkintojen mukaan Värikallion maalauksessa yksi naisista on synnyttämässä peuranvasaa ja peuransarvinen on kenties shamaani. Tulkintojen mukaan maalauksissa kuvataan metsästystarinoita ja riittejä ja kenties annetaan viestejä, mutta me voimme vain arvailla kivikautisen ihmisen ajatuksenjuoksua.

Käsi Astuvansalmen kalliossa.

Muistojen vesireiteillä

Melon muistojeni sokkeloissa erääseen kesäretkeen, jolloin kuljimme Koloveden kansallispuistossa Ukonvuoren luolaan katsomaan kalliomaalausta. Ukko viittaa metsästäjä-keräilijäkansan ylijumalaan, salamoiden ja myrskyjen valtiaaseen. Hän oli tärkeä menneille kansoille, joille sään vaihteluilla oli merkitystä vaeltaessa ja myöhemmin viljaa kasvattaessa. Tärkeä oli myös Tuulen jumala, joka kaiverrettu kiveen Äänisen kalliopiiroksissa ja kuvattu sauvoineen saamelaisiin noitarumpuihin.

Eräällä syksyisellä retkellä Astuvansalmella ystäväni kuvasi maalauksia ja meni uimaan nähdäkseen ihmisen kasvot kalliossa. Kivijättiläinen vartioi tärkeää vesireittiä ja kenties meripihkakoruja, joita on löydetty järven pohjasta. Maalauksissa voi nähdä, miten ihmisen ja eläimen yhteys oli kivikaudella selkeä ja erottamaton.

Jääkauden jättiläinen

Kehotan historiaa ja luonnontutkimusta yhdistelevällä retkellä lapsia etsimään siirtolohkareen pinnasta kartan. Lapset tutkivat luupilla jäkäliä ja sammalia ja piirtävät mielikuvituksellaan karttoja ja kuviteltuja maita jäkälien muodostamista kuvioista.

Katsomme tutkimuksen jälkeen karttaa, joka kertoo Nuuksion Pitkäjärven olleen vuono jääkauden jälkeen. Kerron, miten valtava jääjättiläinen siirteli siirtolohkareita Suomesta aina Viroon saakka. Kuinka se raapi kynsillään silokallioon viiruja ja kasasi harjuja ja keitti kiviä hiidenkirnuissa. Kertomukseni on osaksi totta ja osaksi tarinaa, luonnollinen osa historiaamme, joka muokkasi Suomen maankamaran.

Historialuontoretkellä osanottajat pääsevät kulkemaan tarinoissa ja kuvittelemaan itsensä muinaiseksi metsästäjäksi ampuessaan jousella muinaisrannan kivien väliin aseteltuja eläimiä tai he voivat leikkiä arkeologeja, jotka löytävät metsään piilotettuja esineitä jo edesmenneiltä heimoilta.

Helsingin Vartiosaaren retkellä pohdimme viikinkien matkoja ja mietimme samalla, miten eläimet ovat tulleet saarille. Lapset kulkevat aikaspiraalissa menneeseen ja retkestä tulee huikea seikkailu historiaan.

Tyttö virittää taikanuolen Nuuksiossa.

Syklinen aika kalliossa

Katson Haltian luontokeskuksen salissa, kun saamelainen nainen räppää videolla. Taustalla porataan kaivosta maan sisuksiin. Rekat kulkevat teitten muodostamassa spiraalissa. Laulussa pohditaan, miksi palvotaan kultaa pyhällä tunturilla ja kaivetaan uurteita maan sisuksiin. Kaivoslaissa väitetään, että ekologinen kestävyys otetaan huomioon, mutta todellisuudessa halu saada arvokasta metallia ja mahdollinen voitto sumentaa silmät ja käsityksen alueen ekologisesta herkkyydestä.

Kaivoksia voi tehdä Natura-alueillekin ja kaivoslain valtausajattelua ei ole uudistettu vuosisatoihin. Siinä välissä ihmisen historia on muuttanut maaperää voimakkaasti kuin jääkauden jättiläinen konsanaan. Kaivos teineen muistuttaa spiraalia – syklisen aikakäsityksen muotoa, mutta maan valtausajatus on tehokkaan lineaarinen ja ihmiskeskeinen, eikä aiempien sukupolvien tai alkuperäiskansojen historiallista arvoa tunturille haluta ymmärtää.

Syklisessä aikakäsityksessä, jonka mukaan muinaiset metsästäjät elivät, ajateltiin, että vainajat ovat yhteydessä eläviin ja kertovat viestejä ja neuvoja menneestä. Uskottiin uudestisyntymiseen ja kuoleman jälkeiseen elämään sekä viestejä tuoviin sielun lintuihin. Shamaani saattoi matkustaa eläinhahmossa ajassa kysymään neuvoa. Historian vaikutukset olivat läsnä koko ajan eikä niitä ollut suljettu kirjan kansiin tai vitriineihin.

Ihminen on uurtanut merkkinsä myös teillä ympäri maapalloa. Suomen koko tieverkon pituus on 454 000 kilometriä, joten voisimme kiertää maapallon ympäri 11 kertaa. Ylhäältä katsottuna olemme uurtaneet maaperämme teitä ristiin rastiin kuin lankoja hämähäkin verkkoon. Teitä tehdessä on räjäytetty kalliota ja murskattu kiviä asvalttiin. Historiamme on uurrettu kiveen iäksi. Emme voi enää nostaa pystyyn murskattuja tai louhittuja kalliota tai täyttää entiselleen kaivoksilla pilattuja tuntureita.

Katson laulavan tytön käsiä, joissa on uurteita, elämän lankoja. Samanlaisia ja kullakin ominaisia on meillä jokaisella. Elämän lankoja on lehdissä, ketun käpälissä ja linnun jaloissa. Olemme yhtä, mutta emme enää tahdo käsittää yhteyttämme toisiin eläimiin ja ympäristöön.

Kuppikivi, Viro.

Ihmisen jälki kivessä

Pudotamme Virossa kiven kuppiin viljaa. Teemme uudenvuoden riitin ja toivomme hyvää vuotta perheellemme, kiitän lasten kanssa metsää ja retkiämme. Kuppikiviin laskettiin lahjoja juhlien aikaan. Se saattoi olla viljaa tai maitoa, myöhemmin myös rahaa.

Haluan opettaa lapsilleni vanhoja tapoja ja tuoda historian tarinat osaksi heidän muistojaan.

Ympäristökasvatuksessa on tärkeää ymmärtää historian vaikutukset tulevaan ja se, mitä me ymmärsimme jo kauan sitten luonnosta. Astuvansalmen maalauksessa on painettu ihmisen käden jälki punamulalla kallioon. Se on vain läiskä, joka saattaa kulua ajan myötä. Nykyihmisen jättämät uurteet kalliossa ovat syvempiä. Muhun saarella Tihusen tilan muinaispolulla on liukukivi, jota myöten liukuessa  pohditaan ihmisen jälkeä ympäristössä. Liukuessani piirtyy huolenryppyjä kasvoihini: Ei ole ihmisen jälki vain liuku kivellä.


Astuvansalmen kalliomaalauksia.

Teksti: Milla Tuormaa

Kuvat: Markus Tuormaa, Milla Tuormaa ja Reinhard Farkas


Räppi kaivoksista

Emma Elliane – Atte Munnje Sani Saji /Just Give Me the Word

 

Kirjallisuus

Autio, E. (1981). Karjalan kalliopiirrokset. Otava.

Kivikäs, Pekka (1995). Kalliomaalaukset. Atena.

Zhulnikov, Alexander (2009). Äänisen kalliopiirroksia. Pohjois-Karjalan museo.

 

Verkkolähteet

Artikkeleita kaivoksista täällä (Yle) ja täällä (HS)

Astuvansalmen kalliomaalaukset

Hossan kalliomaalaukset

Koloveden kalliomaalaus

Nuuksion alueen geologiaa

Suomen tieverkon pituus (Väylä)

Julkaistu juttusarjassa:
FEE Suomi

Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs

00500 Helsinki

+358 9 4541 8151
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3

Scroll To Top