HAKUTULOS
Lehti 1/2021
Uusi vuosi on alkanut epävarmoissa, mutta toiveikkaissa merkeissä. Koronarokotteen ansiosta valoa on alkanut näkyä tunnelin päässä ja paluu ”normaaliin” elämään siintää jo horisontissa. Tosin kukaan ei tiedä, milloin tämä tapahtuu ja tapahtuuko täysin ollenkaan. On myös kysyttävä, toivommeko edes paluuta vanhaan normaaliin.
Lahdessa on tutkittu, miten nuorille järjestettävät luontoretket vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa ja luontosuhteeseensa. Nuoret kertoivat luontovaelluksen jälkeen ahdistuksen helpottamisesta, luottamuksen lisääntymisestä ja voimaantumisesta. Opiskelijoiden kiinnostus luontoa kohtaan ja into liikkua luonnossa kasvoivat.
Lempääläisessä päiväkoti Vilmassa Vihreä lippu on nostettu salkoon jo useana vuonna. Vuosien saatossa ohjelman tavat ja toiminta ovat tulleet luontevaksi osaksi päiväkodin arkea. Keväällä 2020 saatiin päätökseen ilmastonmuutosteemainen projekti. Vihreän lipun tarjoama materiaali antoi hyvän pohjan teeman käsittelyyn pienten lasten kanssa.
Kysyntä ulkona oppimiselle ja luontokasvatukselle vahvistuu, ja sen myötä luonto- ja ympäristökoulupalveluja tarjoavien LYKE-verkosto laajenee jatkuvasti. Tällä kertaa esittelyssä on aktiivisesti verkoston toimintaan mukaan hypännyt Juha Rantanen. Hän on Jämi Sportsin yrittäjä ja sen puitteissa toimivan Juhan liikkuva luontokoulu Karhun perustaja Jämijärveltä. Hän esittelee itsensä nelikymppiseksi ympäristökasvatukseen hurahtaneeksi liikunta-alan ammattilaiseksi, joka on tasapainoillut opetustyön ja yrittäjyyden välimaastossa jo 13 vuotta.
Ainedidaktinen tutkimus tarkastelee eri tiedonalojen eli käytännössä oppiaineiden parissa tapahtuvaa oppimista ja opettamista. Äskettäin ilmestyneen Ainedidaktiikka-lehden ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen teemanumerossa julkaistiin aihepiiristä runsaasti uutta tutkimustietoa. Essi-Aarnio-Linnanvuori kokosi tähän maistiaiset teemanumeron kaikista artikkeleista.
Tunteiden huomioiminen on ilahduttavasti lisääntynyt ympäristökasvatusmateriaaleissa. Tässä tekstissä esittelen lyhyesti kaksi tuoretta julkaisua aiheesta: tutkimusperusteisen Project InsideOut -sivuston ja kokeneen ympäristökasvatustutkija Louise Chawlan laajan artikkelin.
Tähän mennessä Oivalla opsista -juttusarjassa on aiheeseen johdattelun jälkeen käsitelty jokainen oppiaine ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Miltä perusopetuksen opetussuunnitelma näyttää kokonaisuutena? Seuraavassa pohditaan kestävyyden peruskäsitteitä opetussuunnitelmassa.
Kestävän yhteiskunnan rakentamisessa olisi lähdettävä vahvistamaan ihmisten kokonaisvaltaista biokulttuurista ympäristösuhdetta, jota tukemaan tarvitaan eri sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Ihmisten ja instituutioiden arvoketjuihin tarvitaan maisema- ja ympäristösuhteen monimuotoisuuden ymmärtämistä, koska se voi auttaa ympäristöä säästävään elämäntapaan.
Isovanhemmat osallistuvat aikaisempaa enemmän lastenlastensa hoitoon ja heillä on tärkeä merkitys lasten kehitykselle. Aina ei mummon tarvitse asua lähelläkään, esimerkki mummon ja vaarin toiminnasta omalla työuralla ja harrastuksista siirtyy kyllä. Arvot ja asenteet kantavat. Tätä on tutkittu muun muassa Lastensuojelun keskusliitossa. – Kun isiä kannustetaan osallistumaan, sama vaikutus valuu myös isoisille jossain vaiheessa, kertoo tutkija Mirkka Danielsbacka Turun yliopistosta ja Väestöliitosta.
Kulttuuri- ja katsomusdialogi ympäristökasvatuksessa – miten tämä liittyy minuun ja mitä nuo sanat oikeastaan tarkoittavat? Ensi alkuun pintaan nousee hiukan hämmentynyt tunne, mutta kun pääsen kärryille, olen innoissani. Tämähän on tärkeää, jos todella haluamme saada ympäristötoimintaan mukaan ihan kaikki.
- 1
- 2
- Seuraava »
Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi ry
Lintulahdenkatu 10
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Tilaa uutiskirje
Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi!
Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.