Kohti uutta normaalia ja maailmasuhdetta

Emma Kurenlahti

Uusi vuosi on alkanut epävarmoissa, mutta toiveikkaissa merkeissä. Koronarokotteen ansiosta valoa on alkanut näkyä tunnelin päässä ja paluu ”normaaliin” elämään siintää jo horisontissa. Tosin kukaan ei tiedä, milloin tämä tapahtuu ja tapahtuuko täysin ollenkaan. On myös kysyttävä, toivommeko edes paluuta vanhaan normaaliin.


Paluu vanhaan ympäristöä ylikuormittavaan maailmanjärjestykseen ei näytä kovinkaan lupaavalle vaihtoehdolle muiden globaalien kriisien, kuten ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen, näkökulmasta. Ehkä koronakriisin jälkeen voitaisiinkin tavoitella aivan uutta normaalia, jossa myös muiden kriisien torjunta on otettu huomioon niin kansainvälisellä kuin kansallisella tasolla?

Koronakriisin aikana onkin hyvä huomioida se, että nyt elettävän ajan kaltaisia ”normaalista” poikkeavia ajanjaksoja tulee olemaan enemmän tulevaisuudessa, jos emme toimi ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ehkäisemiseksi. Nämä kummatkin laajamittaiset ilmiöt tulevat kriisiyttämään ja muuttamaan elämäämme perustavanlaatuisesti, jos emme ehkäise niitä aktiivisesti. Tästä syystä myös koronakriisin aikakautena ympäristökasvatus näyttäytyy tärkeämpänä kuin koskaan!

Sen lisäksi, että ympäristökasvatus tarjoaa vastauksia siihen, miten voimme toimia elämän edellytyksien säilyttämisen puolesta, se auttaa meitä myös kohtaamaan vaikeita tunteita, joita epävarmassa maailmassa eläminen tuo mukanaan. Ehkä alkanutta vuotta 2021 voitaisiin lähestyä ympäristökasvatuksessa erityisesti keskittyen tunteiden käsittelyyn ja edistäen muumien Tuutikin asennetta. Tove Jansson kuvaa Taikatalvi -kirjassa Tuutikin sanoin: ”Kaikki on hyvin epävarmaa ja juuri se tekee minut levolliseksi.”

Ehkä levollisuuden saavuttaminen on vähän liikaa vaadittu, mutta jonkinlaista toivon horisonttia voitaisiin tavoitella kurottamalla kohti Tuutikin maailmasuhdetta. Samaa toivon horisonttia rakentavat myös tämänkertaisen verkkolehden jutut, joissa lähestytään ympäristökasvatukseen liittyviä teemoja useista eri näkökulmista.


Teksti: Emma Kurenlahti

Kirjoittaja on tutkija ja FEE Suomen hallituksen puheenjohtaja.


Julkaistu 2.2.2021

Julkaistu juttusarjassa:
FEE Suomi

Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs

00500 Helsinki

+358 9 4541 8151
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3

Tilaa uutiskirje

Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi! Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.