Uusia julkaisuja tunteista ja ympäristökasvatuksesta

panun-juttuun-1-2021

Tunteiden huomioiminen on ilahduttavasti lisääntynyt ympäristökasvatusmateriaaleissa. Tässä tekstissä esittelen lyhyesti kaksi tuoretta julkaisua aiheesta: tutkimusperusteisen Project InsideOut -sivuston ja kokeneen ympäristökasvatustutkija Louise Chawlan laajan artikkelin.


Sisältä ulos: Project InsideOut

Tuore Project InsideOut -nettisivusto sisältää suuren määrän ilmaisia englanninkielisiä materiaaleja, jotka auttavat kaikenlaisen ympäristötoiminnan kehittämisessä. Pääideana on se, että ihmisten erilaiset tunteet tarvitsevat riittävästi huomiota. Kun ihminen on tietoisempi niistä tavoista, joilla hän itse ja hänen yhteistyökumppaninsa käsittelevät ympäristöasioita, on mahdollista etsiä yhdessä kestäviä vaikuttamistapoja. Sen sijaan, että ympäristötoimijan tulisi aina jaksaa olla cheerleader tai vetojuhta, hänellä on oikeus ja mahdollisuus johtaa toisenlaisillakin esimerkeillä. Oman haavoittuvuutensa voi myöntää sopivalla tavalla, ja yhdessä voidaan etsiä teitä eteenpäin erilaisten tunteiden ja toiveiden keskellä.

Projektin keskeinen henkilö on ympäristötutkija ja konsultti Renée Lertzman, joka on yksi ympäristötunteiden tutkimuksen edelläkävijöistä. Lertzman on kertonut itse järkyttyneensä syvästi vuonna 1989 omien ympäristöopintojensa aikana kaikesta siitä uhkaavasta tiedosta, joka hänen päälleen kaadettiin. Tästä käynnistyi pitkäaikainen työ sen puolesta, että henkiseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn kiinnitettäisiin enemmän huomiota ympäristöaloilla ja ympäristökasvatuksessa. Lertzmanin tunnetuin teos on Environmental Melancholia (2015), joka paljasti syvähaastatteluiden kautta, kuinka monimutkaisia ihmisten ympäristötunteet saattavat usein olla. Lertzman on kysytty konsultti ja hän on vieraillut Suomessakin.

Project InsideOut -sivustolta löytyy monia käytännön materiaaleja, joita voi käyttää sekä ryhmien kanssa että itsenäiseen työskentelyyn. Visuaalinen ilme on kutsuva ja ilmava. Suosittelen sivustoa lämpimästi kaikille ympäristöviestinnästä, -kasvatuksesta ja -psykologiasta kiinnostuneille. Sivuston esimerkit käytännön hankkeista eri ympäristötoimijoiden kanssa antavat ideoita siitä, miten monenlaisten sidosryhmien kanssa kyseistä metodiikkaa voi hyödyntää.

Louise Chawlan malli vaikeiden ympäristötunteiden kohtaamisesta

Jos Lertzman on tuttu nimi ympäristöahdistuksen tutkijoille, niin Louise Chawla on vuorostaan tuttu nimi ympäristökasvatuksen tutkijoille. Chawla on vuosikymmenien ajan tehnyt hyvin merkittävää tutkimusta luontosuhteesta, identiteeteistä ja ympäristökasvatuksen muodoista. Hän ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon myös vaikeat ympäristötunteet tuoreessa artikkelissaan ”Childhood nature connection and constructive hope: A review of research on connecting with nature and coping with environmental loss”.

Chawlan artikkeli sisältää laajan kirjallisuuskatsauksen, jonka pohjalta hän rakentaa kolmijuonteisen ympäristökasvatusmallin. Lasten luontosuhteen ja ympäristöidentiteetin tukeminen nivotaan yhteen elämän merkityksellisyyden kanssa (Maria Ojalan tunnetuksi tekemä meaning-focused coping), ja tähän kaikkeen yhdistetään myös vaikeiden tunteiden kohtaaminen. Seuraava kaavio Chawlan artikkelista ilmaisee keskeiset teemat:

Cahla (2020). Figure 3, s. 635.

Chawlan mallissa yhdistyy hienosti monenlaisia ympäristökasvatuksen tavoitteita ja käytänteitä. Oma tuore artikkelini ”Eco-anxiety and Environmental Education” ottaa huomioon myös Chawlan mallin, kun esittelen laajasti ympäristökasvatuksen kirjallisuutta aiheesta. Artikkelin soveltava osa sisältää monenlaisia käytännön ideoita siihen, miten ympäristötunteita ja ympäristöahdistusta voisi ottaa entistä rakentavammin huomioon erilaisissa ympäristökasvatustilanteissa.


Teksti: Panu Pihkala

Kirjoittaja on tutkija ja tietokirjailija.


Kaaviokuva: Chawla (2020). Figure 3, s. 635.


Lähteet

Project InsideOut -nettisivusto

Chawla, Louise (2020). ”Childhood nature connection and constructive hope: A review of research on connecting with nature and coping with environmental loss.” People and Nature 2 (3): 619–42.

Lertzman, Renée Aron (2015). Environmental melancholia: Psychoanalytic dimensions of engagement. Hove and New York: Routledge.

Pihkala, Panu (2020). Eco-anxiety and Environmental Education. Sustainability.


Julkaistu 2.2.2021

Julkaistu juttusarjassa:
Artikkelin aiheet: ,
FEE Suomi

Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs

00500 Helsinki

+358 9 4541 8151
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3

Tilaa uutiskirje

Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi! Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.