HAKUTULOS
Artikkeli
Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta, ja sen ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Näin runoilee kaunein perusopetuksen opetussuunnitelman arvoperustan teeseistä. Arvoperusta sisältää myös opetussuunnitelman radikaaleimmat ajatukset: vaatimukset pohtia kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen ja ohjata oppilaita vaikuttamaan yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Tälle perustalle on hyvä rakentaa kestävää koulua.
Moni ympäristökasvattaja on varmasti matkallaan törmännyt Metsämörrin sanomaan luonnon ja ympäristömme huolehtimisen merkittävyydestä. Roskaamattomuutta opetetaan tarinan kautta ja ekologisiin valintoihin kannustetaan esimerkiksi retkieväiden valinnoissa. Opit aloitetaan jo 1–3-vuotiaiden lasten kanssa Metsämyttys-toiminnalla. Ympäristöstä välittämisen arvoja on mahdollisuus ylläpitää Metsämörrin sanoman kautta aina Metsävaeltajiin eli koululaistoimintaan asti.
Australian maastopalot ovat järkyttäneet maailmaa. Maastopalot ovat jokavuotinen ilmiö mantereella, mutta tuhojen laajuus on pelästyttänyt monia niitä aiemminkin kokeneita. Pelastussuunnitelma tulipalon varalta ei ole aina toteutettavissa. Monet ovat paenneet tietämättä, kuinka tulevat selviytymään. Näin teki myös Vanessa Janss perheensä kanssa.
Ympäristökasvatuksen tarkastelu Thaimaasta käsin avartaa ajattelua. Tein marraskuussa 2019 matkan Thaimaahan ympäristökasvatuksen tutkimuksen maailmankonferenssiin (World Environmental Education Congress WEEC2019) ja katselin maata pari viikkoa myös turistin näkökulmasta. Ympäristökasvattajan silmälaseja on vaikea riisua matkallakaan, seuraavassa seitsemän matkan herättämää huomiota ja niiden pohdintaa.
Oppilaanohjauksen keskeinen tehtävä on tukea oppilasta hänen omaa elämäänsä koskevien päätösten ja valintojen tekemisessä. Ohjauksen avulla oppilaat rakentavat käsitystään koulutuksesta ja eri ammateista ja suunnittelevat omaa tulevaisuuttaan. Onko ympäristökasvatuksella sijaa osana oppilaanohjausta? Nähdäkseni vastaus on myönteinen: ympäristönäkökulmat solahtavat luontevasti myös oppilaanohjauksen osaksi.
Ilmastonmuutos menee helposti tunteisiin. Jokaista ihmistä kohtaa haaste: miten suhtaudun omiin ja toisten ilmastotunteisiin? Erityisen painokas tämä haaste on kaikille, jotka harjoittavat jonkinlaista ympäristökasvatusta.
“Eikö ihminen jotenkin kestä sitä, että luonnossa syntyy lahopuuta ja vesi rikkoo rannan törmät? Ettei luonnossa ole mikään koskaan valmista tai ehjää, vaan aina liikkeessä ja muutoksessa? Pitää olla siistiä ja helppoa kävellä, jotenkin selkeää. Siis monen aikuisen mielestä.”
Tanssi tarjoaa näkökulmia elämään: juurtumiseen, kasvamiseen ja vaikuttamiseen. Tanssiteos on yhteyden ja osallisuuden peili ja Wildlife-esitys antoi käsityksen lasten maailmasta.
Fysiikan opetus vie oppilaan luonnontieteellisen ajattelun maailmaan. Samalla konkretisoituvat sekä monet ympäristöongelmat että niiden ratkaisut. Oivalla opsista!
Annan käteni liikkua hitaasti ilmassa kalliomaalauksen hahmoja seuraillen. Nostan katseeni ja puhallan toiveeni esi-isieni kuville. Poikani tutkii maalausta alempaa. Siinä on peuroja, hirvieläimiä ja ihmisiä, jopa peuransarvinen ihminen. Olemme tulleet hiihtäen läpi metsän ja halki soiden katsomaan maalausta kuin muinaiset metsästäjät ikään.
- « Edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- …
- 8
- Seuraava »
Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs
00500 Helsinki
+358 9 4541 8151
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Tilaa uutiskirje
Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi! Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.