HAKUTULOS
Artikkeli
Milla Tuormaa avaa kirjoituksessaan lähimetsän merkitystä lasten ja muiden kaupunkilaisten sekä luontokoulutoiminnan näkökulmasta. ”Kaupunkilaislapsille on tärkeää saada tuntuma metsään päiväkodissa ja koulussa. Hienointa on, jos päiväkodin tai koulun lähietäisyydeltä löytyy metsä, jonne voi tuntien lomassa palata. Siellä koetut retket luovat tasa-arvoista pohjaa. Kaikilla ei ole perheen kanssa mahdollisuutta tai taitoa retkeillä ulkoilualueilla kauempana. Koulun ja päiväkodin retket innostavat lasta palaamaan lähimetsään myös vapaa-ajalla kavereiden tai läheisten aikuisten kanssa.”
Koululla on runsaasti mahdollisuuksia edistää kestävää kehitystä. Ekologisen kestävyyden edistämisen tiellä on kuitenkin esteitä, kuten opetussuunnitelman tulkinnanvaraisuus ja kestävän kehityksen työlle varatun ajan ja muiden resurssien vähäisyys. Ekologista kestävyyttä edistävät aloitteet herättävät koulussa usein ristiriitoja, Niina Mykrä havaitsi tuoreessa väitöstutkimuksessaan.
Perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet ottavat voimakkaasti kantaa koulujen toimintakulttuuriin. ”Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen” on yksi seitsemästä toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavasta periaatteesta. Opetussuunnitelman mukaan oppiva yhteisö ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon kestävän elämäntavan välttämättömyyden.
Ihminen on orgaanisessa maailmassa yksi biologinen laji, jonka tulisi löytää uudelleen yhteys luontoon. Matkalla maan keskipisteeseen -näyttelysarjan taiteilijat ilmensivät puhuttelevissa teoksissaan kehollisuuden ja luontoon sopeutumisen välttämättömyyttä digitalisaation, omistamisen ja ympäristöongelmien yhteiskunnassa.
Lahdessa on tutkittu, miten nuorille järjestettävät luontoretket vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa ja luontosuhteeseensa. Nuoret kertoivat luontovaelluksen jälkeen ahdistuksen helpottamisesta, luottamuksen lisääntymisestä ja voimaantumisesta. Opiskelijoiden kiinnostus luontoa kohtaan ja into liikkua luonnossa kasvoivat.
Ainedidaktinen tutkimus tarkastelee eri tiedonalojen eli käytännössä oppiaineiden parissa tapahtuvaa oppimista ja opettamista. Äskettäin ilmestyneen Ainedidaktiikka-lehden ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen teemanumerossa julkaistiin aihepiiristä runsaasti uutta tutkimustietoa. Essi-Aarnio-Linnanvuori kokosi tähän maistiaiset teemanumeron kaikista artikkeleista.
Tunteiden huomioiminen on ilahduttavasti lisääntynyt ympäristökasvatusmateriaaleissa. Tässä tekstissä esittelen lyhyesti kaksi tuoretta julkaisua aiheesta: tutkimusperusteisen Project InsideOut -sivuston ja kokeneen ympäristökasvatustutkija Louise Chawlan laajan artikkelin.
Tähän mennessä Oivalla opsista -juttusarjassa on aiheeseen johdattelun jälkeen käsitelty jokainen oppiaine ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Miltä perusopetuksen opetussuunnitelma näyttää kokonaisuutena? Seuraavassa pohditaan kestävyyden peruskäsitteitä opetussuunnitelmassa.
Kestävän yhteiskunnan rakentamisessa olisi lähdettävä vahvistamaan ihmisten kokonaisvaltaista biokulttuurista ympäristösuhdetta, jota tukemaan tarvitaan eri sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Ihmisten ja instituutioiden arvoketjuihin tarvitaan maisema- ja ympäristösuhteen monimuotoisuuden ymmärtämistä, koska se voi auttaa ympäristöä säästävään elämäntapaan.
Meri on paras puskurimme ilmastonmuutosta vastaan ja kalastus tuottaa kuudenneksen kaikesta kuluttamastamme eläinproteiinista. Samanaikaisesti maailman meret eivät ole koskaan olleet näin suuren paineen alla. Suomalaisilla opettajilla ja kouluilla on tärkeä tehtävä aikamme suuren kohtalonkysymyksen ratkaisemisessa.
- « Edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- …
- 10
- Seuraava »
Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Tilaa uutiskirje
Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi! Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.