HAKUTULOS
Artikkeli
Haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ei aina tunnisteta, ja he eivät saa tarvitsemaansa tukea. Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malli auttaa tekemään työtä lasten ja nuorten aseman parantamiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuntien kehitystyössä lapsiystävällisyys liittyy ihan kaikkeen. Artikkelissa kerrotaan, miten lapsiystävällisyyttä kehitetään Vaasassa.
– Vastuuta ympäristökasvatuksesta ja ekososiaalisesta sivistyksestä ei voi laskea sertifikaatin varaan. Opetussuunnitelmassa tulisi selkeämmin kertoa tavoitteet ja niiden arviointikriteerit, kirjoittaa Laura Vänskä. Hän huomasi kuitenkin opinnäytetyössään, että Vihreä lippu -ohjelma tarjoaa hyvän pohjan koulun ympäristökasvatukselle.
Suomalaisella ympäristökasvatuksen tutkimuskentällä on viime aikoina tarkasteltu muun muassa ekososiaalista sivistystä, transformaatiota sekä ilmastokasvatukseen liittyviä haasteita. Tässä katsauksessa esitellään myös soiden muuttuvaan kulttuuriperintöön liittyvää tuoretta tutkimusta.
Ainon tarina – meidän tarinamme on Sabrina ja Saarten tyttäret -laulukollektiivin moderni tulkinta Kalevalan Ainosta. Tässä tulkinnassa Aino on rohkea nuori nainen, joka uskaltaa sanoa vastaan ja olla alistumatta yhteisönsä sanelemiin normeihin. Kuoron taiteellinen johtaja Sabrina Ljungberg kokee myös Ainoa veteen houkuttelevat seireenit itsenäisyytensä ja vahvuutensa löytäneiksi maagisiksi naisiksi. Aino lähtee naisten mukaan ja kokee muodonmuutoksen Vellamon neidoksi.
DOP eli yhteisoppiminen on parhaimmillaan innostava metodi, joka perustuu oppilaiden omiin kysymyksiin ja oivalluksiin. Maire Turunen kertoo artikkelissaan, miten DOP-metodia on hyödynnetty Pohjois-Karjalan peruskouluissa kestävän kehityksen kasvatuksessa.
Erilaiset mobiilisovellukset helpottavat lajintuntemuksen oppimista ja parhaimmillaan avaavat luonnossa liikkujalle kokonaan uusia lajiryhmiä tutustuttavaksi. Tekoäly tarvitsee kuitenkin ihmisen kriittistä tulkintaa avukseen. Kerron tässä artikkelissa kolmesta erilaisesta kokeilemastani sovelluksesta.
Demokratialle perustuva lukion opetussuunnitelman arvoperusta kannustaa yhteiskunnalliseen toimijuuteen: ajatuksena on, että opiskelulla ja oppimisella on yhteiskuntaa ja kulttuuria uudistava vaikutus. Arvoperusta jää kuitenkin paperisiksi sanoiksi, jos se ei konkretisoidu lukion arjessa ja oppiaineiden tunneilla. – Tutkijatohtori Niina Mykrä aloittaa lukion opetussuunnitelmaa pohtivan artikkelisarjan.
”Draama ja muut taidemuodot voivat parhaimmillaan rikastaa ja täydentää muuta ympäristökasvatusta, inspiroida yhdessä tutkimaan ja vaikuttamaan. Draama voi tuottaa kokemuksellista tietoa kysymyksistä, joita opetuksessa ei yleensä käsitellä ja joista voi olla vaikea puhua. Ristiriidat ja haastavat asenteet ovat tärkeitä draaman aineksia”, kirjoittaa Anna Lehtonen.
Tutkimusten mukaan luonto vaikuttaa myönteisesti henkiseen hyvinvointiimme ja fyysiseen terveyteemme. Varhaiset luontokokemukset luovat pohjan aikuisiän luontoyhteydelle, ympäristövastuullisuudelle ja hyvinvoinnin kokemiselle. Luonnossa Lahdessa -kirjoituskilpailun tuotokset osoittavat, kuinka monipuolisena ja runsaasti mahdollisuuksia tarjoavana kaupunkiluonto voi näyttäytyä lasten silmin.
Me muodostumme yhdessä ilmaston kanssa. Tämä on yksi lähtökohta australialaisen ympäristökasvatustutkija Blanche Verlien oivaltavalle kirjalle Learning to Live with Climate Change: From Anxiety to Transformation (2022). Me, tässä tapauksessa kaikki ihmiset, vaikutamme ilmastoon ja ilmasto vaikuttaa meihin.
Verlien kirja ottaa todesta sen, että ilmastokriisi on jo täällä. Kyse ei enää ole vain sen välttämisestä, vaan tarvitaan taitoja elää ilmastonmuutoksen kanssa. Ihmisillä on yhä paljon mahdollisuuksia vaikuttaa maapallon oloihin, mutta se vaatii syvätason muutosta. Verlie etsii tuon muutoksen avaimia sekä aatteista että käytännöistä. Olennaista olisi oivaltaa keskinäisriippuvuus: se yhteismuodostuminen, jonka maininnalla tämä teksti alkoi.
- « Edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- …
- 11
- Seuraava »