HAKUTULOS

Artikkeli

Mikä vaikuttaa kestävän kehityksen toteutumiseen ja onnistumiseen peruskoulussa?

Perusopetuksen opetussuunnitelman keskeinen tavoite on ohjata oppilaita kestävään elämäntapaan, mutta Seppo Salorannan tuoreen väitöksen mukaan kestävän kehityksen kasvatus on peruskoulussa vielä satunnaista ja opetusmenetelmät ovat perinteisiä. Saloranta esittelee koulun toimintakulttuurin merkitystä ja vaikuttavuutta tutkivaa väitöstään Ympäristökasvatuksen lukijoille.

Maantieto ja kestävä kehitys kulkevat käsi kädessä

Kestävän kehityksen teemat ovat vahvasti läsnä sekä peruskoulun maantiedon että lukion maantieteen opetussuunnitelmissa. Maantiedon erityinen vahvuus aihepiirin opetuksessa on oppiaineen monialainen luonne. Lisäksi oppiaine korostaa toiminnan merkitystä osana ekososiaalista sivistystä.

Environmental education through digital competence

Tallinn Kindergarten Sipsik is located in the centre of Tallinn in the street named after the Estonian composer Peeter Süda (translated, Peter Heart). There are six groups in the kindergarten, including one for children aged up to three years old. Our peculiarity is taking part in different projects and health promoting activities – captured by our motto ”Heartily and with the heart!”

Syyllisyys ja koulujen ympäristökasvatus

Ympäristöahdistusta tutkinut Panu Pihkala pohtii Ympäristökasvatus ja tunteet -kirjoitussarjan toisessa osassa, onko syyllisyydestä hyötyä. Miten tunteet liittyvät valtaan? Entä mitä ovat tummat tunteet?

Ulkoluokkapäivä innostaa lähtemään yhdessä ulos – hyvästä syystä

FEE Suomen koordinoimaa kansainvälistä Ulkoluokkapäivä-kampanjaa vietetään tänä vuonna 17. toukokuuta, yhdessä Suomen lasten metsäretkipäivän kanssa. Iso-Britanniasta lähtöisin oleva kampanja pyrkii edistämään lasten ja nuorten ulkona oppimista sekä leikkiä kouluissa ja päiväkodeissa ympäri maailmaa.

Turvassa oksien katveessa – Ympäristökasvatusta hiisimetsässä

Sidon pitsinauhan lehmuksen oksaan, silitän ryhmyistä runkoa. Monet muutkin ihmiset ovat kohdanneet tämän puun ja miettineet sen luona itseään tai elämäänsä. Syömme perheemme kanssa eväitä lehmuksen katveessa, joka kasvaa Viron Hiidenmaalla Kõpussa ja jonka Ülendin kylän ihmiset ovat nimenneet pyhäksi puuksi. Puun tarina kertoo, että puu on koetettu kaataa, mutta se on versonut kannosta uudelleen. Ihmiset ovat tarvinneet puuta, puu ympäristöään.

Ympäristökasvatuksen opiskelusta puhtia vasuun

Uusi ops ja vasu tähdentävät ulkona ja lähiluonnossa tapahtuvan kokemuksellisen opetuksen merkitystä. Lisäpätevyyttä sekä osaamisensa syventämistä luonnossa tapahtuvaan opetukseen voi hankkia kouluttautumalla ympäristökasvattajaksi. Kahden oululaisen Vihreä lippu -päiväkodin oppisopimuksella opiskelleet ympäristökasvattajat kertovat ympäristökasvatusopinnoistaan, jotka liittyvät suoraan heidän työhönsä. ”Ympäristökasvattajalla ei ehdi kivi sammaloitua!”

Mitä ympäristökasvatus on?

Yhtenä päivänä minulta kysyttiin, mitä ympäristökasvattaja oikein tekee. Parantaa maailmaa, sanoin, ja kysyjä pyysi tarkentamaan. Selitin ummet ja lammet kestävästä kehityksestä, ympäristöherkkyydestä, luontosuhteesta, ympäristövastuullisuudesta, aktiivisesta kansalaisuudesta ja ekososiaalisesta sivistyksestä… Ja niin kompastui sekin sanoma erikois- ja ammattikielen kuoppaan. Mutta eipä jatkanut kyselijä vihjailuaan ”viherpiiperryksestä”, vaan vakuuttui asian tärkeydestä. Sillä sitä se on.

Ympäristötietoisuutta uuteen maakuntahallintoon

Maakuntauudistuksen tärkeimmät lakiluonnokset ovat lausunnolla 19.6.2017 mennessä. Uudistuksen keskiössä on maakuntalaki. Uusi maakuntahallinto ja laaja hallinnon rakennemuutos on tarkoitus toteuttaa vuoden 2019 alusta. – Ympäristökasvattajien on syytä olla hereillä ja vaikuttaa!

FEE Suomi

Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs

00500 Helsinki

+358 9 4541 8151
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3