Nuorten naisten ääntä etsimässä Kalevalan Ainon tarinan kautta

DSC01812[5708]Sabrina2_SS

Teksti: Riitta Salasto


Runolaulu on ikivanha laulutapa. Jo 1800-luvun lopussa nuoret neidot muokkasivat esittämiään runoja mieleisekseen. Neitokuorot saattoivat laulaa yhteisten riittijuhlien uhrivirret, kun miehet vastasivat muuten menojen järjestelyistä. Neitojen lauluvaelluksella taattiin sadon onnistumista.

Kalevalainen epiikka ja loitsut punoutuvat myyttiaiheisiin, maailman syntyyn, kulttuuriin ja traditioon. Myyttirunoja voivat olla eeppiset runot, rituaalirunot, loitsut, lyyrinen epiikka, lasten leikkirunot ja kehtolaulut. Myyttien erityispiirre piilee niiden kyvyssä sisällyttää itseensä sekä aikaan sidottu ja välittömästi läsnä oleva että ikuinen ja tuonpuoleinen.

Korona-aikana lohtua luonnosta

Laulukollektiivi Sabrina ja Saarten tyttäret esitti teoksen Ainon tarina – meidän tarinamme Vaasan kuorofestivaaleilla 27.5.2022. Ainon tarina on vahva kertomus ihmisyydestä, ilosta ja surusta. Näyttämötoteutuksessa draama, koreografia ja visualisointi ovat luonnonläheisiä ja fyysisiä. Ihmisäänen rinnalla käytetään elektronista äänimaailmaa.

Esitys valmistui korona-aikana eristyksissä videoyhteyksin. Katsomoon kantautuukin heittäytymisen riemu ja lohdullinen sanoma: Kipeimmästäkin surusta voi selvitä, tai ainakin sen kanssa voi oppia elämään. Kuorolaiset ovat saaneet lohtua luonnosta – siitä samaisesta suomalaisesta metsästä, johon Ainokin tarinassa lähtee vaeltamaan.

– Ainon tarina syntyi halusta toteuttaa suomalaisten tuntema Kalevalan Aino-taru modernilla tyylillä, meidän näköisesti. Aino kuvataan usein passiivisena ja viattomana uhrina, ja meitä kiinnosti lähteä selvittämään, löytyykö Ainosta kenties muitakin puolia ja vivahteita, joita kirjallisuus ja taide eivät ole vielä tarpeeksi käsitelleet, kertoo Sabrina ja Saarten tyttäret -laulukollektiivin taiteellinen johtaja Sabrina Ljungberg.

– Pian huomasimme, että Ainon tarina on täynnä meidän aikaamme koskettavia teemoja: haastava äiti-tytärsuhde, ympäristön odotukset nuorta naista kohtaan sekä rankkoja seksuaalisen hyväksikäytön, masennuksen ja itsetuhoisuuden teemoja. Ainon kohtalo koskettaa, ja tietyllä tavalla voisimme kaikki olla nykyajan ainoja.

– Sabrina ja Saarten tyttäret syntyi vuonna 2015, kun kutsuin joukon laulavia ystäviäni esittämään Kantelettaren runoihin säveltämiäni lauluja. Ensimmäisten konserttien jälkeen huomasimme, miten hauskaa oli laulaa ja musisoida yhdessä, joten projektikuorosta alkanut toiminta sai jatkoa.

– Mukana on innostunut ja taitava parikymmenpäinen nuorten naisten joukko, joita yhdistää intohimoinen tekeminen, uskallus koetella omia rajoja sekä rakkaus musiikkiin. Esiinnymme ilman nuotteja, esityksissämme on koreografiaa ja draamallisia elementtejä, ja minä johdan kuoroa keikoilla laulaen itse muiden mukana. Myöhemmin mukaan ovat tulleet kollektiiviset sävellysprojektit, kuten Ainon tarina, jonka musiikin olemme luoneet yhdessä alusta asti, kuvailee Sabrina Ljungberg.

Aino ja seireenit ovat rohkeita ja maagisia naisia

– Meidän tulkinnassamme Aino on rohkea nuori nainen, joka uskaltaa sanoa vastaan ja olla alistumatta yhteisönsä sanelemiin normeihin. Halusimme olla selittämättä tarinaa puhki ja jättää myös kuulijalle tulkinnanvapautta.

– Itse koen Ainoa veteen houkuttelevat seireenit, Vellamon neidot, itsenäisyytensä ja vahvuutensa löytäneiksi maagisiksi naisiksi. Näiden naisten mukaan Aino päättää lähteä ja kokee muodonmuutoksen Vellamon neidoksi, tai veden kalaksi, kuten Kalevala kuvaa.

– Ennen kun lähdimme säveltämään, perehdyimme Ainoon ja tarinan muihin hahmoihin kirjallisuuden ja erilaisten harjoitusten avulla. Kirjoittelimme toisillemme kuvitteellista Ainon päiväkirjaa ja maalasimme maalauksia tarinan eri kohtauksista. Säveltäminen tapahtui pienissä ryhmissä, jolloin kukaan ei jäänyt yksin valtavan luomisen paineen kanssa. Monet meistä sävelsivät ensimmäistä kertaa ja löysivät itsestään uusia puolia.

Sabrina Ljungberg sanoo, että luonnossa oleminen on kuin hengittämistä. Työhuoneensa pianon hän on sijoittanut niin, että ikkunasta avautuu kuusimetsä siivittämään sävellystyötä. Puutarhapalstalla ajatus saa vaeltaa ja kotiin palatessa askel on kevyempi.

Kansanrunoutta tarttuvina melodioina kuulin jo keväällä 2019 Helsingissä. Korjaamon Vintille kerääntyi vapun alla lavarunouden ystäviä ja kuorolaulusta innostuneita. Sabrina ja Saarten tyttäret osoittautui silloin ja keväällä 2022 Vaasassa ainutlaatuiseksi laulukollektiiviksi, joka luo uutta musiikkia yhdistämällä ikiaikaista kansanrunoutta tarttuviin melodioihin ja särmikkäisiin rytmeihin.


Kaihon käki Ainon tarinasta – kesätervehdys lehtemme lukijoille:

Käki kukkua käkesi,

maalle tälle tultuansa

lintu laulaa lupasi

lennettyänsä leholle.

Säkeet: Kanteletar


Artikkelin kirjoittaja Riitta Salasto on FEE Suomen hallituksen jäsen ja Going Green Oy:n hallituksen puheenjohtaja.


Kuvat: Suvi Sievilä ja Jesse Pasanen


Sabrina ja Saarten tyttäret -laulukollektiivi ja taiteellinen johtaja Sabrina Ljungberg (edessä oikealla). Tulevia keikkoja: Seurasaaren juhannusvalkeat -tapahtuma 24.6.2022 Helsingissä ja Suomen kuoronjohtajayhdistyksen koulutuspäivät 24.9. 2022 Paavalin kirkossa, Helsingissä. 


Sabrina ja Saarten tyttäret

Julkaistu juttusarjassa:
Artikkelin aiheet:
FEE Suomi

Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs

00500 Helsinki

+358 45 123 8419
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3

Tilaa uutiskirje

Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi! Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.