Verkkolehti
HAKUTULOS
Artikkeli
Tämänkertaiset ympäristökasvatuksen tutkimusuutiset sisältävät poimintoja tuoreista suomalaisten tutkijoiden julkaisuista. Tarjolla on uutta tietoa nuorten käsityksistä luonnon ja onnellisuuden suhteesta, näkökulmia tanssikasvatukseen ympäristökasvatuksena sekä pohdintaa ympäristötoimijuudesta. Lisäksi vinkkaan avoimesta, ilmastoetiikkaa käsittelevästä videomateriaalista esimerkiksi opetuskäyttöön.
Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan niitä tietoja ja taitoja, jotka ovat tärkeitä kaikissa oppiaineissa ja kaikilla tiedon- tai taidonaloilla. Tietojen ja taitojen lisäksi osaaminen rakentuu myös arvoista, asenteista ja tahdosta. Opetussuunnitelmassa laaja-alainen osaaminen on jäsennelty seitsemäksi osaamiskokonaisuudeksi, joiden tehtävänä on eheyttää opetusta.
Ilmastokriisi herättää monenlaisia tunteita oikeudenmukaisuuteen liittyen. Yksi yleisimmistä lienee epäreiluuden tunne siitä, että niin monet joutuvat kärsimään ilmastokriisistä, vaikka eivät ole siihen syypäitä. Ilmastokriisi voi herättää vahvaa vaikuttamisen halua, mutta myös vihamielisyyttä, joka kumpuaa käsittelemättömästä syyllisyydestä. Tuore nettisivusto tarjoaa kasvattajille monipuolista materiaalia ilmastokasvatukseen: Existential Toolkit for Climate Justice Educators.
Kestävän kehityksen huomioiminen matkailussa on ainoa keino varmistaa, että saamme jatkossakin tutkia maailmaa sekä nauttia kauniista paikoista ja innostavista kokemuksista. Ympäristötyötä arvostavat entistä enemmän myös ympäristötietoiset loppukäyttäjät, asiakkaat. Käytössä onkin ympäristöohjelmia ja kansainvälisiä kriteereitä, kuten matkailualan Green Key.
Monitaiteellinen vapaan kulttuurin Festival Norpas järjestettiin yhdeksättä kertaa Saaristomeren ruukkikylässä Taalintehtaalla Kemiönsaaressa 4.–8.8.2021. Festivaalin teemana oli Toisenlaiset todellisuudet. Tapahtumissaan festivaali otti syliotteen luonnosta. Luonto- ja ympäristöaiheita käsiteltiin näyttelyissä, elokuvaesityksissä ja esitelmissä. Ainutlaatuisia tapahtumapaikkoja tarjosivat meri, kalliot ja ruukkikylän rakennukset.
Milla Tuormaa avaa kirjoituksessaan lähimetsän merkitystä lasten ja muiden kaupunkilaisten sekä luontokoulutoiminnan näkökulmasta. ”Kaupunkilaislapsille on tärkeää saada tuntuma metsään päiväkodissa ja koulussa. Hienointa on, jos päiväkodin tai koulun lähietäisyydeltä löytyy metsä, jonne voi tuntien lomassa palata. Siellä koetut retket luovat tasa-arvoista pohjaa. Kaikilla ei ole perheen kanssa mahdollisuutta tai taitoa retkeillä ulkoilualueilla kauempana. Koulun ja päiväkodin retket innostavat lasta palaamaan lähimetsään myös vapaa-ajalla kavereiden tai läheisten aikuisten kanssa.”
Koululla on runsaasti mahdollisuuksia edistää kestävää kehitystä. Ekologisen kestävyyden edistämisen tiellä on kuitenkin esteitä, kuten opetussuunnitelman tulkinnanvaraisuus ja kestävän kehityksen työlle varatun ajan ja muiden resurssien vähäisyys. Ekologista kestävyyttä edistävät aloitteet herättävät koulussa usein ristiriitoja, Niina Mykrä havaitsi tuoreessa väitöstutkimuksessaan.
Perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet ottavat voimakkaasti kantaa koulujen toimintakulttuuriin. ”Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen” on yksi seitsemästä toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavasta periaatteesta. Opetussuunnitelman mukaan oppiva yhteisö ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon kestävän elämäntavan välttämättömyyden.
Ihminen on orgaanisessa maailmassa yksi biologinen laji, jonka tulisi löytää uudelleen yhteys luontoon. Matkalla maan keskipisteeseen -näyttelysarjan taiteilijat ilmensivät puhuttelevissa teoksissaan kehollisuuden ja luontoon sopeutumisen välttämättömyyttä digitalisaation, omistamisen ja ympäristöongelmien yhteiskunnassa.
Lahdessa on tutkittu, miten nuorille järjestettävät luontoretket vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa ja luontosuhteeseensa. Nuoret kertoivat luontovaelluksen jälkeen ahdistuksen helpottamisesta, luottamuksen lisääntymisestä ja voimaantumisesta. Opiskelijoiden kiinnostus luontoa kohtaan ja into liikkua luonnossa kasvoivat.
Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry
Lintulahdenkatu 10
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto(a)feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Lahjoita:
Danske Bank:
FI85 800013 71244196
MobilePay:
29476
RA/2021/1713