HAKUTULOS

Artikkeli

Ympäristökasvattajan tunnehetket

Keväällä 2018 kysyin monialaiselta opetusharjoittelijoiden joukolta, kuinka paljon heidän kouluhistoriassaan on ollut tunnetaitojen opetusta. Kukaan ei muistanut yhtäkään sessiota, jonka pääaiheena olisivat olleet tunteet. Uusi kirja tulee tarpeeseen – onneksi Suomessa ollaan vähitellen heräämässä siihen, että tunteille tulee antaa enemmän huomiota. Myös tukimateriaaleja ilmestyy eri-ikäisille.

PS-Kustannuksen suomentama, alun perin vuonna 2013 ilmestynyt kaksiosainen teos Tunnehetket: Ilman tunteitasi et olisi sinä (2017) on hyvä lisäys olemassa olevaan kirjallisuuteen. Se tarjoaa monenlaisia hyödyllisiä mahdollisuuksia myös ympäristökasvattajille.

Nallikarin lomakylä ja Solliden Camping – kestävän leirintäaluematkailun suunnannäyttäjät

Nallikarin Lomakylä Oulussa ja Solliden Camping Paraisilla ovat Suomen ensimmäiset Green Key -ympäristösertifikaatin saaneet leirintäalueet. Green Key kannustaa muutkin Suomen leirintäalue- ja mökkikyläyrittäjät mukaan tekemään vaikuttavaa ympäristötyötä.

Polkupyörämalli ilmastokasvatuksen tueksi

Ilmastonmuutos on yksi tämän hetken suurimmista ympäristöhaasteista. Tämä heijastuu myös ympäristökasvatukseen: ilmastoon, ilmastonmuutokseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvä kasvatus ja opetus ovat ajankohtaisia kehittämisen ja keskustelun kohteita. Ilmastokasvatuksen tutkijat Sakari Tolppanen, Essi Aarnio-Linnanvuori, Hannele Cantell ja Anna Lehtonen rakensivat uuden kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen mallin.

Suojeluseläinten kanssa suojaamme monimuotoisuuden

Suojeluseläin, jota lapsi ihailee, voi olla voimaeläin, joka antaa lapselle voimaa tai uskoa tavoittaa tietty taito. Emme osaa kiivetä yhtä ketterästi kuin oravat tai juosta peuran lailla, mutta voimme kuvitella pyörällä ajaessamme tai juostessamme peuran voiman virtaavan sisäämme ja antavan voimaa juoksuun tai pyöräilyyn. Kiipeillessä lapsi voi kertoa leikkivänsä oravaa tai apinaa. Taidon tai voiman saaminen suojeluseläimeltä voi kehittää itsetuntoa ja omien taitojen arvostamista.

Eco-Schools for Ecosystems in South Africa

Nelson Mandela said, ”Education is the most powerful weapon which you can use to change the world.” Once you truly understand the water cycle, you realise that the water we use today is the water our ancestors used. Thus, the water we pollute today is the water we leave behind for our children and grandchildren.

Vesivoiman luontovaikutukset paketoitiin verkkosivuksi

Vesivoiman sanotaan olevan uusiutuvaa, päästötöntä ja kotimaista – mikä siinä siis on ongelmana? Onko vanhoja vesivoimaloita mahdollista muuttaa ympäristöystävällisemmiksi? Ovatko kalatiet ratkaisu? Näihin ja moniin muihin vesivoiman luontovaikutuksia koskeviin kysymyksiin auttaa vastaamaan uusi Vesivoiman luonto -verkkosivusto.

Mikä vaikuttaa kestävän kehityksen toteutumiseen ja onnistumiseen peruskoulussa?

Perusopetuksen opetussuunnitelman keskeinen tavoite on ohjata oppilaita kestävään elämäntapaan, mutta Seppo Salorannan tuoreen väitöksen mukaan kestävän kehityksen kasvatus on peruskoulussa vielä satunnaista ja opetusmenetelmät ovat perinteisiä. Saloranta esittelee koulun toimintakulttuurin merkitystä ja vaikuttavuutta tutkivaa väitöstään Ympäristökasvatuksen lukijoille.

Maantieto ja kestävä kehitys kulkevat käsi kädessä

Kestävän kehityksen teemat ovat vahvasti läsnä sekä peruskoulun maantiedon että lukion maantieteen opetussuunnitelmissa. Maantiedon erityinen vahvuus aihepiirin opetuksessa on oppiaineen monialainen luonne. Lisäksi oppiaine korostaa toiminnan merkitystä osana ekososiaalista sivistystä.

Environmental education through digital competence

Tallinn Kindergarten Sipsik is located in the centre of Tallinn in the street named after the Estonian composer Peeter Süda (translated, Peter Heart). There are six groups in the kindergarten, including one for children aged up to three years old. Our peculiarity is taking part in different projects and health promoting activities – captured by our motto ”Heartily and with the heart!”

Syyllisyys ja koulujen ympäristökasvatus

Ympäristöahdistusta tutkinut Panu Pihkala pohtii Ympäristökasvatus ja tunteet -kirjoitussarjan toisessa osassa, onko syyllisyydestä hyötyä. Miten tunteet liittyvät valtaan? Entä mitä ovat tummat tunteet?

FEE Suomi

Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs

00500 Helsinki

+358 9 4541 8151
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3