Matkailu, ympäristö ja luonto

Matkailu on yksi maailman suurimmista kasvavista toimialoista. Matkailu- ja ravintola-ala on työvoimavaltainen, kotimainen ja merkittävä kasvuala myös kaikkialla Suomessa. Matkailun kasvukehitys on kärsinyt koronapandemiasta vuoden 2020 maaliskuusta alkaen. Kotimaan matkailu on kuitenkin kesällä 2021 ollut vilkasta, ja pandemian jälkeinen kasvu on mahdollinen niin ulkomaalaisten kuin kotimaisten matkailijoiden osalta.

Kestävän kehityksen huomioiminen matkailussa on ainoa keino varmistaa, että saamme jatkossakin tutkia maailmaa sekä nauttia kauniista paikoista ja innostavista kokemuksista. Ympäristötyötä arvostavat entistä enemmän myös ympäristötietoiset loppukäyttäjät, asiakkaat.

Ihmisen luontosuhde matkailun perustana

Romantiikan ja kansallisuusaatteen nousu käänsi suomalaisten katseet omaan idylliseen luontoon. Saman teki ehkä korona. Tärkeiksi suunnannäyttäjiksi nousivat jo 1800-luvulla J. L. Runeberg ja Zacharias Topelius.

Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista runon ”Heinäkuun Viides Päivä” voisi kaivaa esille, kun suuntaa vaikkapa mökin laiturille tai terassille. Runossa vanha soturi kuvaa nuorukaiselle heinäkuista kotimaataan. Päivään liittyy muisto (”se Dunckerin vei kuolohon”). Runossa Virtain veet, Saimaan saaret, Vuoksen uoma ja Imatrankoski tulevat tutuiksi. Topeliuksen vastine oli ˝Kesäpäivä Kangasalla˝, joka vie lukijan ylimmälle oksalle.

Jorma Ollilan vetämä maabrändivaltuuskunta jalosti luonnon yhdeksi kärkikohteeksi. Kansallisessa matkailumarkkinoinnissa ovat luontoarvot vahvasti mukana.

Elämä 2000-luvulla on urbaania, modernia ja tekniikan sävyttämää. Kylät, kaupungit ja alueet saavat kuitenkin edelleen merkityksensä suhteesta luontoon. Historialla ja kulttuuriperinnöllä on tietysti oma tärkeä merkityksensä. Urbaaninuorille opetetaan puulajit, marjat, linnut ja sienet.

Ekoturismin aika luonto- ja kaupunkilomissa

Suhtautumisessa luontoon tapahtui 1900-luvulla suuria muutoksia. Ensin maisemalliset arvot saivat antaa sijaa taloudellisille laskelmille, kunnes vuosisadan mittaan nousi esille myös ekologinen, luonnonsuojelullinen aspekti. Ensimmäinen rauhoitettu luonnonsuojelualue perustettiin Mallastunturille Lappiin vuonna 1916.

Matkailuala Suomessa panostaakin vahvasti vastuullisuuteen. Kestävän kehityksen huomioiminen matkailussa on ainoa keino varmistaa, että saamme jatkossakin tutkia maailmaa, nauttia kauniista paikoista ja innostavista kokemuksista. Ympäristötyötä arvostavat entistä enemmän myös ympäristötietoiset loppukäyttäjät, asiakkaat.

Konkreettisia ympäristötyön tuloksia nähdään resurssi- ja kustannussäästöissä. Käytössä on ympäristöohjelmia ja kansainvälisiä kriteereitä. Todistuksena ympäristötyöstä hotellit, majoitusliikkeet, leirintäalueet, ravintolat tai vaikka ohjelmapalveluyritykset voivat saada Green Key -ympäristömerkin.

Green Key -merkki on jo yli 200 matkailualan yrityksellä Suomessa ja maailmalla 3500 yrittäjällä yli 65 maassa. Ohjelman hotellit ovat sitoutuneet noudattamaan ympäristökriteereitä, jotka koskettavat matkailun eri osa-alueita.

Kansainvälinen kriteeristö on uudistumassa ja astuu voimaan 1.1.2022. Going Green Oy julkaisi Suomen kriteerit 1.7.2021. Vuosien 2022–2025 uudistettu kriteeristö on edellistä tiukempi. Se sisältää 13 osa-aluetta: ympäristöjohtaminen, henkilökunta, asiakkaat, vesi, jäte, puhtaanapito, energia, elintarvikkeet, sisätilat, viheralueet, yhteiskuntavastuu, ympäristöaktiviteetit sekä hallinto.

Onni Orava toivottaa Original Sokos Hotel Presidentin aamiaisella ”maailman parasta huomenta”

Suomessa esimerkiksi S-ryhmän hotellit ovat mukana Green Key -ohjelmassa. Lapsiasiakkaat ovat saaneet Presidentissä oman Onni Oravan ympäristö- ja turvallisuuspassin täytettäväksi. Onni Orava tekee myös kaupunkibongausta luontohavainnoista. Kummiyhteistyötä tehdään päiväkoti Kamomillan kanssa.

Kamomilla on Vihreä lippu -päiväkoti. Sieltä on käynyt ryhmä lapsia tutustumassa hotelliin. Lapsille on järjestetty vihreiden arvojen mukaista ohjelmaa, esimerkiksi kierrätyspeli.

Päiväkotiryhmät ovat vuosittain tutustuneet hotellin eri toimintoihin, on tarjottu lounas ja käynti vastapäätä sijaitsevaan Luonnontieteelliseen museoon. Koronatilanteen vuoksi tämä on nyt ollut jäissä. Original Sokos Hotel Presidentin hotellinjohtaja Hannele Laurila toivookin, että syksyllä päästäisiin jälleen yhteistyöhön.

Kesällä hotellissa on ollut paljon lapsiperheitä asiakkaana. Ympäristötyö näkyy hotellin arjessa päivittäin. Hotellissa toimii pari ympäristölähettilästä, jotka huolehtivat uutisoinnista ja ympäristöoppaan käytäntöön soveltamisesta.

Vuosina 2016–2018 uudistettu hotelli esittelee suomalaisia ilmiöitä. Suunnittelijana on Paula Suhonen. Eri kerroksista löytyy suomalaista maisemaa: juhannus, satumetsä, hiljaisuus, talvimyrsky ja sisu. Huoneista löytyy asiakkaille tietoa ympäristöystävällisen hotellin periaatteista.

Lapin ympäristötyö etenee vauhdilla

Rovaniemeläinen, Napapiirillä sijaitseva Arctic Treehouse Hotelli oli vuonna 2019 ensimmäinen Lapin yksityisomisteinen hotelli, joka tuli mukaan Green Key -ohjelmaan. Yritys on investoinut uusiutuviin energianlähteisiin ja hotellille on asennettu OptiWatti-älyjärjestelmä säätämään puumajojen lämpötiloja käyttöasteen mukaan.

Henkilöstö puolestaan on istuttanut 10 000 männyntaimea ja kerännyt roskia ympäristöstä. Ohjelma on levinnyt muualle Lappiin ja työ jatkuu Lapin kuntien ja yrittäjien kanssa.

Tietoa, taitoa ja yhteistyötä kestävän matkailun puolesta

Kaikki Green Key -matkailukohteet käyvät läpi auditoinnin ja tuomariston hyväksynnän, ennen kuin Green Key -lippu liehuu tunnuksena ansiokkaasta ympäristötyöstä. Auditoinnissa kaikkien pakollisten, kategoriasta riippuen noin 70 kriteerien tulee täyttyä. Toiminnan tulee täyttää vuosittain 13 peruskriteerin lisäksi kasvava määrä pistekriteereitä.

Auditoinnin toteuttaa Going Green Oy:n henkilöstö tai heidän valtuuttamansa ulkopuolinen auditoija. Sertifioinnin eteen tehdään jatkuvaa työtä. Kestävän kehityksen matkailuun liittyviä webinaareja asiakkaille ja muille kiinnostuneille järjestetään syksyllä. Tervetuloa vihreän matkailun maailmaan!

---

Teksti: Riitta Salasto

Kirjoittaja on Going Green Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry:n hallituksen jäsen.

Going Green Oy on FEE Suomen omistama yhteiskunnallinen yritys.

---

Jutun ylimmässä kuvassa Going Green Oy:n henkilökuntaa Länsi-Pasilan kulttuurihistoriallisella puutaloalueella: toimistoassistentti Vilma Kalso (vas.), toimitusjohtaja Heidi Heinonen ja yhteyspäällikkö Mari Mero.

Kuvat: Riitta Salasto ja Heidi Heinonen (Hotel Lilla Roberts)

---

Seuraa ympäristöohjelmia Green Key, Green Activities ja Blue Flag

Sosiaalisessa mediassa: #greenkeyfinland