Onnea luonnosta ja muita tuoreita tutkimusjulkaisuja

essi-tutkimusuut-verk-3-2021

Tämänkertaiset ympäristökasvatuksen tutkimusuutiset sisältävät poimintoja tuoreista suomalaisten tutkijoiden julkaisuista. Tarjolla on uutta tietoa nuorten käsityksistä luonnon ja onnellisuuden suhteesta, näkökulmia tanssikasvatukseen ympäristökasvatuksena sekä pohdintaa ympäristötoimijuudesta. Lisäksi vinkkaan avoimesta, ilmastoetiikkaa käsittelevästä videomateriaalista esimerkiksi opetuskäyttöön.


Luonnossa liikkuminen lisää onnellisuutta – mutta ei ihan kaikille

Luonnon merkitys ihmisen hyvinvoinnille tunnustetaan nykyisin melko laajalti. Tutkijat Eemeli Hakoköngäs ja Riikka Puhakka (2021) selvittivät, miten suomalaiset 15–16-vuotiaat nuoret näkevät luonnon merkityksen osana onnellisuutta. Valtaosa vastaajista piti luontoa tärkeänä osana onnellisuutta tai liitti luontoon vain myönteisiä piirteitä. Noin neljäsosa nuorista ilmaisi epävarmuutta luonnon ja onnellisuuden suhteesta: joko he näkivät luonnossa myönteisten lisäksi kielteisiä puolia tai katsoivat, että muut tekijät vaikuttavat onnellisuuteen luontoa merkittävästi enemmän. Noin seitsemän prosenttia haastatelluista nuorista esitti, ettei luonnon ja onnellisuuden välillä ole yhteyttä, tai liitti luontoon ainoastaan kielteisiä piirteitä.

Tutkijat esittävät kiinnostavia pohdintoja siitä, onko nuorten luontosuhteissa tapahtumassa polarisaatiota. Epävarmojen vastaajien melko suuressa ryhmässä moni kertoi luonnossa liikkumisen lisäävän onnellisuuttaan kesällä mutta vähentävän sitä talvella. Pieni osa vastaajista torjui ajatuksen luonnon onnellisuutta lisäävästä vaikutuksesta kokonaan. Toisaalta luonnossa viihtymisen tapoja oli erilaisia, eikä kaikilla nuorilla ole siihen samoja mahdollisuuksia. Tutkijat kannustavatkin aikuisia tarjoamaan nuorille enemmän tilaisuuksia kokeilla luontoaktiviteetteja ja viettää aikaa luonnossa.

Ekososiaalinen oikeudenmukaisuus osana tanssikasvatusta

Tanssikasvatus on erinomainen keino työstää monenlaisia ympäristöön liittyviä teemoja, ajatuksia ja tunteita. Tuoreessa artikkelissaan tutkijat ja tanssikasvattajat Raisa Foster ja Nella Turkki (2021) pohtivat ekososiaalisen oikeudenmukaisuuden lähestymistapaa tanssikasvatuksessa. He ehdottavat siihen kolmea näkökulmaa: erilaisuuden juhlistamista, eletyn kehon tunnistamista ja yhdessä luomista. Yhteisen tanssiteoksen luominen vaatii ryhmältä yhteistä aikaa, sitoutumista ja ajatusten ja kokemusten jakamista.

Tutkijat korostavat, ettei tanssikasvatus ole neutraalia, koska opettajan uskomukset ja toiminta ovat sidoksissa hänen arvoihinsa ja toimintatapoihin yleisesti. Tanssin opettajan tai tutkijan onkin tärkeä ymmärtää, että tanssikasvatuksella voi joko ylläpitää vallitsevia uskomuksia tai tukea transformaatiota ekososiaaliseen ajatteluun.

Monimutkainen ympäristötoimijuus

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Suvi Huttunen kollegoineen (2021) pohtii tuoreessa artikkelissa erilaisia näkökulmia ympäristötoimijuuteen. Tutkijat esittävät, että tarkastelemalla ympäristötoimijuutta monella eri tasolla voidaan luoda kokonaisvaltainen käsitys siitä, mikä on toimijuuden merkitys transformaatiossa kestävään yhteiskuntaan. Sen sijaan, että toimijuutta tarkasteltaisiin vain yhdessä kontekstissa, mukaan otetaan esimerkiksi institutionaalinen, sosiaalipsykologinen ja käytännön näkökulma.

Yksilöllä on elämässään erilaisia rooleja. Muutos yhdessä aihepiirissä vaikuttaa myös siihen, miten hän toimii toisen aihepiirin suhteen. Esimerkiksi muutokset työssä, vapaa-ajan harrastuksissa tai asumisessa vaikuttavat yksilön energiankulutukseen. Tutkijat kaipaavatkin yksityiskohtaisempaa tutkimusta siitä, millaisia rooleja erilaisilla toimijoilla on ja miten nämä roolit vaikuttavat toisiinsa.

Avointa videoaineistoa ilmastoetiikasta

Meneillään oleva tutkimushanke ”Ilmaston hyvä ja paha” julkaisi keväällä kiinnostavia koosteita tutkimushaastatteluista. Tutkijat Henrik Rydenfelt ja Tina Nyfors haastattelivat suomalaisia päättäjiä ja asiantuntijoita ja kokosivat niiden pohjalta avoimia koosteita eri teemoista. Noin 10–15 minuutin pituisilla videoilla haastateltavat pohtivat muun muassa vastuuta ilmastotoimista, tulevaisuutta, kohtuutta, talouskasvua sekä erimielisyyttä ilmastotoimista. Haastateltavat ovat Antti Herlin, Janne M. Korhonen, Michael Lettenmeier, Lassi Linnanen, Sara Nyman ja Mari Pantsar sekä kansanedustajat Jussi Halla-aho, Atte Harjanne ja Kai Mykkänen.

Tutkimushanke pohtii, millaista hyvää ilmastonmuutoksen torjunnalla tavoitellaan ja mitä pahaa pyritään välttämään. Eri tavoin ajattelevien suomalaisten toimijoiden käsityksiä suhteutetaan toisiinsa. Tutkimus valmistuu vuoden 2022 aikana, mutta videokoosteet ovat jo käytettävissä esimerkiksi opetustarkoitukseen.


Teksti: Essi Aarnio-Linnanvuori

Kirjoittaja työskentelee ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa.


Lähteet

Raisa Foster & Nella Turkki (2021). EcoJustice Approach to Dance Education, Journal of Dance Education, DOI: 10.1080/15290824.2021.1906430

Eemeli Hakoköngäs & Riikka Puhakka (2021). Happiness from Nature? Adolescents’ Conceptions of the Relation between Happiness and Nature in Finland, Leisure Sciences, DOI: 10.1080/01490400.2021.1877584

Suvi Huttunen, Minna Kaljonen, Annika Lonkila, Salla Rantala, Aino Rekola & Riikka Paloniemi (2021). Pluralising agency to understand behaviour change in sustainability transitions. Energy Research & Social Science, Volume 76, 102067.

Ilmaston hyvä ja paha -hankkeen videokoosteet

Julkaistu juttusarjassa:
Artikkelin aiheet:
FEE Suomi

Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs

00500 Helsinki

+358 9 4541 8151
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3

Tilaa uutiskirje

Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi! Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.