Verkkolehti

HAKUTULOS

Artikkeli

Kohti yhteistä yhteiskunnallista ympäristövastuuta – esimerkkinä Seinäjoen museot

10.9.2019

Museoiden ympäristökasvatus tavoittelee kansainvälisyyttä, mutta toimii paikallisessa, alueellisessa ja kansallisessa toimintaympäristössä. Museoiden verkostoituminen on avannut mahdollisuuksia uudenlaiselle toiminnalle eri instituutioiden kanssa. Seinäjoella eri-ikäiset kansalaiset ovat osallistuneet museoiden tarjoamaan ympäristökasvatukselliseen toimintaan.

Kielikasvatus rakentamassa kestävää tulevaisuutta

9.5.2019

Olen ollut tilanteissa, joissa kielenopettajat ovat vetäytyneet ympäristöasioita käsittelevistä keskusteluista tai ihmetelleet, kuinka paperin laittaminen oikeaan roskikseen saadaan osaksi kielten opetusta. Tarvitaan ymmärrystä siitä, että kielten opetuksella on ikioma tonttinsa myös ekososiaalisen sivistyksen alueella. Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys, toteaa perusopetuksen opetussuunnitelma. Vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu on mukana rakentamassa oppilaalle sitä työkalupakkia, jonka avulla maapallon kestävä tulevaisuus tehdään mahdolliseksi.

Tummat tunteet – Miriam Greenspanin anti ympäristökasvatukselle

9.5.2019

”Suurin ongelma ei ole pelko, vaan pelon pelko”, väittää kokenut terapeutti Miriam Greenspan. Hänen vuonna 2004 Yhdysvalloissa julkaistu teoksensa Healing through the Dark Emotions: The wisdom of Grief, Fear, and Despair tarkastelee vaikeita tunteita ja nykyihmisen taipumusta vältellä niitä. Ympäristökasvattajalle teos tarjoaa tärkeitä välineitä ympäristökriisin kohtaamiseen.

Kulttuuriperintö kestävänä voimavarana

9.5.2019

Kulttuuriperintöä voimme käyttää hyvinvointimme energisoimiseen ja luovuutemme inspiroimiseen, sillä kun tunnistamme itselle ja muille voimaa antavat asiat, voimme hakeutua niiden lähteille. Kulttuuriperintö voi tuoda myös ekologista kestävyyttä, mikäli esimerkiksi asunnolla tai muulla hyödykkeellä on pitkä käyttöhistoria ja elinkaari. Taloudellisesti kulttuuriperintö parantaa alueiden vetovoimaa ja tuo matkailutuloja, mutta on huolehdittava arvokohteiden kestävästä käytöstä, suojaamisesta ja tietosisällöstä.

Kunnioitus pyhälle vedelle

9.5.2019

Pienen Mäntykallion saaren syvässä onkalossa asustaa kosken haltia. Hän on murheissaan ja vihoissaan ja välillä raivo nousee niin, että haltia nostaa myrskyn kuohuamaan koskeen. Hänen luottamuksensa on petetty, sillä kyläläiset rakensivat myllyn koskeen. Myllyn haltia suisti patoineen veden kuohuihin, mutta haltia ei unohda loukkausta ja leppyy vain vähäksi aikaa.

Vesihuolto yhdyskuntien ympäristön turvaajana: uskomuksia ja todellisuuksia

9.5.2019

Yhdyskuntien vedenhankinta ja jätevesihuolto eli yhdellä sanalla vesihuolto on yksi rakennetun ja toimivan elinympäristön peruspilareita. Kun Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa ryhdyttiin vesihuoltoa kehittämään, alkoivat huonosta vedestä johtuvat taudit vähetä nopeasti. Sama ilmiö on nähty kehittyvissä maissa, joissa on vielä noin miljardi ihmistä vailla turvallista vettä ja yli neljä miljardia vailla kunnollista sanitaatiota.

Ulko-opetusta ja yhdistystoimintaa – ympäristökasvatusta luonnossa

8.5.2019

Ulko-opet ry on Suomen Ladun jäsenyhdistys, jonka yhtenä tavoitteena on koota ympäri Suomen ulko-opetuksesta kiinnostuneet henkilöt yhteen. Yhdistyksen aktiiviset puuhanaiset Sanna Jahkola, Virpi Jussila, Ulla Myllyniemi ja Noora Säily kokoontuvat säännöllisesti suunnittelemaan yhdistyksen toimintaa. Tapaamisissa käy iloinen porina ja ihania ideoita lentelee ilmassa. Perustamiskokous pidettiin marraskuussa 2016 Luontokeskus Haltiassa ja toiminta on lisääntynyt kiihtyvällä tahdilla. Hyviä ideoita on välillä niin paljon, että pitää rauhassa pohtia, missä järjestyksessä niitä toteutetaan.

Kemia syventää ymmärrystä ympäristöstä

25.1.2019

Kemian opetus rakentaa oppilaalle kuvaa kemian merkityksestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Kemia on läsnä sekä ympäristössä että oppilaan omassa arjessa ja sitä tarvitaan uusien ratkaisujen kehittämisessä. Lisäksi kemian opetus ohjaa oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään.

Ympäristökasvattajan suru

21.1.2019

Onko ympäristökasvattajalla surun tunteita? Kuinka usein? Ja mitä hän tekee niiden kanssa? Kasvava joukko tutkijoita on kirjoittanut englanniksi siitä, kuinka paljon ympäristökasvatuksen osallistujilla on surun tunteita ekokriisiin liittyen. On haikeutta, murhetta ja itkuakin.

Kapitalistisesta kiertotaloudesta, kilpailusta ja empatiasta

20.1.2019

Vuoden 2018 Ympäristökasvatus Teema -lehdessä käsiteltiin kiertotaloutta. Ympäristökasvatuksen näkökulmasta kiertotalous on myönteinen asia, joka mainitaan jo 2016 voimaan tulleessa peruskoulun opetussuunnitelmassakin. Yksi ympäristökasvatuksen kannalta tärkeä käsite kiertotalouden teemanumerosta puuttui: kapitalismi. Mistä kapitalismissa on oikein kysymys ja miten kapitalismiin liittyvät arvovalinnat ovat ympäristökasvatuksen kannalta ensiarvoisen tärkeitä?

FEE Suomi

Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry

Lintulahdenkatu 10
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto(a)feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3

Lahjoita:

Danske Bank:
FI85 800013 71244196

MobilePay:
29476

RA/2021/1713