HAKUTULOS
Lehti 2022
Itämeripäivä on John Nurmisen Säätiön käynnistämä jokavuotinen juhlapäivä Itämeren kunniaksi. Eri puolilla Suomea järjestettiin 25.8. runsaasti tapahtumia yleisölle. Vaasassa lukiolaiset perehtyivät Itämereen ja sen tilaan elokuvien avulla. Luontoelokuva onkin oivallinen nuorten ympäristökasvatuksen keino.
Suomalaisella ympäristökasvatuksen tutkimuskentällä on viime aikoina tarkasteltu muun muassa ekososiaalista sivistystä, transformaatiota sekä ilmastokasvatukseen liittyviä haasteita. Tässä katsauksessa esitellään myös soiden muuttuvaan kulttuuriperintöön liittyvää tuoretta tutkimusta.
Kanadalainen ympäristökasvatuksen ja tiedeviestinnän konkari Elin Kelsey työskentelee, nukkuu ja syö ulkona. ”Tiedäthän, luonnossa et ole koskaan yksin”, hän toteaa. Kelsey puhuu toivosta, koska tutkimusnäyttö tukee sitä.
Siiri Enorannan nuortenromaani Maailmantyttäret on tulevaisuuden tyttökirja, jossa ympäristöstä huolehditaan eikä ketään jätetä yksin. Romaanin maailma ei ole täydellinen, mutta se on riittävän hyvä.
Koronapandemia ja sotatila Ukrainassa muistuttavat vesihuollon korvaamattomuudesta. Vesihuolto ja myytit -tietokirjassa käsitellään uskomuksia, jotka ovat kyseenalaisia tutkitun tiedon näkökulmasta. Kirjoittajat esittelevät tässä artikkelissa laajalle yleisölle suunnattua teostaan. Vesi tulee hanasta ja sähkö töpselistä. Vai tuleeko sittenkään?
Ainon tarina – meidän tarinamme on Sabrina ja Saarten tyttäret -laulukollektiivin moderni tulkinta Kalevalan Ainosta. Tässä tulkinnassa Aino on rohkea nuori nainen, joka uskaltaa sanoa vastaan ja olla alistumatta yhteisönsä sanelemiin normeihin. Kuoron taiteellinen johtaja Sabrina Ljungberg kokee myös Ainoa veteen houkuttelevat seireenit itsenäisyytensä ja vahvuutensa löytäneiksi maagisiksi naisiksi. Aino lähtee naisten mukaan ja kokee muodonmuutoksen Vellamon neidoksi.
UUT – Uskallakin uhmata tulevaisuutta -kokeilussa etsittiin nuorten kanssa ratkaisukeskeisiä lähestymistapoja käsitellä globaaleja ja yksilöllisiä haasteita. Ympäristöteemoihin liittyviä tuntemuksia ja ajatuksia avattiin keskustelun, kirjoittamisen sekä video-, ääni- ja kuvataiteen avulla. Toiminnassa sekä nuoret että aikuiset kokivat erityistä innostusta saadessaan pohtia omaa suhdettaan eläimiin, metsään ja ilmastoon. Onnistuneen kokeilun järjestivät kolme sopivasti keskenään erilaista järjestöä: Nuorten Akatemia, Luonto-Liitto ja Kriminaalihuollon tukisäätiö.
Kasvatustieteen opiskelijat Minna Sundman ja Salla Tyyskä järjestivät ympäristökasvatuskokeilun Mahnalan Ympäristökoululla Hämeenkyrössä. Tavoitteena oli lisätä nelosluokkalaisten tietoa luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta, tuoda heidän tietotaitoaan käytäntöön ja tukea näin heidän toimijuuttaan.
DOP eli yhteisoppiminen on parhaimmillaan innostava metodi, joka perustuu oppilaiden omiin kysymyksiin ja oivalluksiin. Maire Turunen kertoo artikkelissaan, miten DOP-metodia on hyödynnetty Pohjois-Karjalan peruskouluissa kestävän kehityksen kasvatuksessa.
Erilaiset mobiilisovellukset helpottavat lajintuntemuksen oppimista ja parhaimmillaan avaavat luonnossa liikkujalle kokonaan uusia lajiryhmiä tutustuttavaksi. Tekoäly tarvitsee kuitenkin ihmisen kriittistä tulkintaa avukseen. Kerron tässä artikkelissa kolmesta erilaisesta kokeilemastani sovelluksesta.
Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi ry
Lintulahdenkatu 10
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Tilaa uutiskirje
Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi!
Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.