Teksti: Joonas Fritze

---

Kuva: Laura Karlin / WWF Suomi

---

Luontopohjaiset ratkaisut ovat merkittävä apu, kun haluamme hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua sen vaikutuksiin. Monille sähköautot, lämpöpumput ja aurinkopaneelit symboloivat ilmastoratkaisuja. Teknologialla on merkittävä rooli matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, mutta se ei yksin riitä. Tarvitsemme myös muita keinoja hillitä ilmastonmuutosta. Luontopohjaiset ratkaisut voivat tarjota paljon mahdollisuuksia sekä ihmisen että luonnon kannalta.

– Luontopohjainen ratkaisu voi kuulostaa terminä hankalalta. Kyse ei kuitenkaan ole monimutkaisesta asiasta. Luontopohjaisia ratkaisuja ovat ekosysteemien suojelu, ennallistaminen ja hoito niin, että siitä hyötyvät niin ihmiset ja luonto kuin ilmastokin. Tällaisia ekosysteemeitä ovat esimerkiksi metsät, joet ja kosteikot, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Hanna Seimola.

Luontopohjaisten ratkaisujen merkitys

Luontopohjaiset ratkaisut auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta. Luonnonympäristöt imevät itseensä ilmakehää lämmittävää hiilidioksidia. Vastaavasti niiden tuhoaminen kiihdyttää lämpenemistä, kun varastoitunut hiili pääsee valloilleen.

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on arvioinut, että luontopohjaisilla ratkaisuilla on mahdollista saavuttaa kolmasosa Pariisin sopimuksen ilmastonmuutoksen hillintää koskevista tavoitteista.

– Lisäksi luontopohjaiset ratkaisut ovat keskeisen tärkeitä ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta, sillä niiden avulla luonto pystyy paremmin sopeutumaan muuttuviin oloihin. Terveet ekosysteemit, joissa on runsas lajien kirjo, ovat vähemmän haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille, kuten muutoksille lämpötiloissa ja sademäärissä, Seimola kertoo.

Luontopohjaisia ratkaisuja käytössä maailmalla

WWF edistää luontopohjaisia ratkaisuja ympäri maailmaa. Esimerkiksi Ugandassa ilmastonmuutokseen sopeutumista tuetaan suojelemalla ja ennallistamalla metsiä vesistöjen yläjuoksulla. Kattava metsäpeite yläjuoksulla pidättää maa-ainesta rinteillä ja vähentää maa-aineksen huuhtoutumista alajuoksun vesistöihin. Se parantaa veden laatua, mutta myös vähentää maanvyöryjen riskiä. Metsä ja maa sitovat itseensä hiilidioksidia, ja siten metsien ennallistaminen auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta.

– Ekosysteemit tarjoavat ihmisille elintärkeitä palveluja: puhdasta vettä, happea, ravintoa, lääkekasveja ja suojaa sääoloilta. Niitä huoltamalla saadaan selviä ja usein myös suoria hyötyjä kyseisen ympäristön asukkaille, sanoo Hanna Seimola.

Suomeen tarvitaan lisää luontopohjaisia ratkaisuja

Luontopohjaisia ratkaisuja on käytössä jo Suomessakin. Hyviä esimerkkejä niistä ovat kaupunkikosteikot, jotka vähentävät tai poistavat tulvien aiheuttamia haittoja kaupunkien infrastruktuurille.

Kosteikko voi toimia myös viheralueena. Se on hyvä alusta monipuoliselle kasvilajistolle tarjoten elinympäristön ja ravintoa monille lajeille, kuten linnuille, kaloille ja hyönteisille.

Luontopohjaisiin ratkaisuihin pitää panostaa kuitenkin lisää. Viherkatot voisivat olla osa ratkaisua kaupungeissa ja esimerkiksi kouluja rakennettaessa. Niitä voidaan käyttää eristämään ja viilentämään rakennuksia. Viherkatot voivat myös oikein suunniteltuina lisätä luonnon monimuotoisuutta ja auttaa hulevesien hallinnassa.

Alkuperäiskansojen kuunteleminen

Vaikka luontopohjaisilla ratkaisuilla on tärkeä rooli, niillä ei saa perustella muuten löysää ilmastopolitiikkaa. Luontopohjaisten ratkaisujen on myös perustuttava tieteeseen. Ratkaisuille on asetettava selkeät tavoitteet, joiden toteutumista seurataan.

Kehittyvissä maissa paikallisille asukkaille on taattava vahva rooli jo luontopohjaisten ratkaisujen suunnitteluvaiheessa. Usein alkuperäiskansoilla on arvokasta tietoa ekosysteemeistä ja niiden kestävästä hyödyntämisestä. Onnistuneista hankkeista hyötyvät myös paikalliset asukkaat ja yhteisöt ilmaston ja luonnon lisäksi.

---

Artikkelin kirjoittaja Joonas Fritze on WWF Suomen viestintäjohtaja.