Ilmastonmuutos näkyy myös lastenkirjallisuudessa

essi-kirjavinkit-3-2021

Ilmastonmuutosta käsitellään useissa viime vuosina ilmestyneissä lastenkirjoissa eri tavoin. Esittelen tässä kuusi näistä kirjoista. Kirjat on poimittu Ilmastolukupiiri-kampanjan kirjasuosituksista.


Yksinäinen aksolotli kaipaa kaveria

Linda Bondestam: Elämäni pohjalla. Yksinäisen aksolotlin tarina. Teos 2020. Suomentanut Maarit Halmesarka.

Aksolotli on äärimmäisen uhanalainen salamanterieläinlaji, joka elää luonnonvaraisena ainoastaan Meksikossa. Kirjassa kosteikon viimeinen aksolotli elää onnellisena vesiheinämetsässä. Se on tyytyväinen elämäänsä, vaikka kaipaakin kaltaistaan seuraa.

Tiikerisalamanterit sopivat lajitoverien puutteessa kavereiksi, mutta aikuistuessaan ne muuttavat pois lammikosta. Lisäksi vesi lämpenee oudosti ja roskaantuu. Kosteikon ympärillä palaa metsää. Lopulta myrsky viskaa aksolotlin vieraaseen ympäristöön, josta sille löytyy ystävä.

Bondestamin kuvakirjan tarina on sympaattinen ja kuvat huikean kauniit. Kirja sopii mainiosti yhdessä leikki-ikäisen lapsen kanssa luettavaksi, mutta siinä on myös aikuisten kuvakirjan piirteitä. Ilmastonmuutosta tarkastellaan yksinomaan aksolotlin näkökulmasta, sen tekemien havaintojen kautta. Lapsilukijan silmille loppu on onnellinen, mutta jotakin jää aikuiselle arvoitukseksi: tapahtuiko kirjassa itse asiassa ihmisen kannalta maailmanloppu? Tämä jää lukijan itse pääteltäväksi.


Ratkaisuja painottava raikas tietopaketti

Laura Ertimo & Mari Ahokoivu: Ihme ilmat! Miksi ilmasto muuttuu? Into Kustannus 2019.

Alakouluikäisille suunnatussa lasten tietokirjassa tieto tukeutuu sarjakuvan myötä etenevään tarinaan, jossa lapsihahmot Lotta ja Kasper ottavat selvää, mistä ilmastonmuutoksessa on kysymys. Tutuiksi tulevat esimerkiksi kasvihuoneilmiö, ilmakehän rakenne ja hiilen kierto maapallolla. Painotus on kuitenkin ratkaisuissa, joille on omistettu yli puolet kirjasta. Lotta ja Kasper tutustuvat muun muassa ekologiseen rakentamiseen, planetaariseen ruokavalioon, ilmasto-oikeudenmukaisuuteen ja ympäristövaikuttamisen keinoihin.

Ihme ilmat! on erinomainen lasten tietokirja. Ilmastonmuutosta ilmiönä ja ongelmana käsitellään kirjan alussa perusteellisesti, minkä jälkeen käydään vielä perusteellisemmin käsiksi ongelman ratkaisuihin. Kirjassa esitetty tieto on paikkansa pitävää ja selkeää. Sarjakuvahahmot keventävät kirjaa sekä tarjoavat lukijalle samaistuttavia hahmoja ja konkretiaa siihen, millainen kestävä yhteiskunta voi olla. Kirjasta välittyy ajatus, että päästöjen vähentäminen voikin olla osa normaalia ja hyvää elämää.


Kurnivamahaisen kissan pohjaton ruokahalu

Magdalena Hai: Kurnivamahainen kissa. Karisto 2018.

Kaukana kuivuudesta ja köyhyydestä kärsivässä maassa pieni tyttö tapaa kissan, jolla on kurniva maha. Kissa syö kaiken, mitä eteen sattuu, ja uhkaa syödä myös tytön. Siitä alkaa satuseikkailu, jossa etsitään syytä kissan pohjattomalle nälälle.

Lopulta syy löytyy ja kissakin palaa normaaliin ruokavalioonsa.

Ilmastonmuutosta ei suoraan mainita Hain sadussa. Tämä ei ole ilmastotietokirja, vaan ilmastonmuutoksen taustalla olevaan syyhyn, ylikulutukseen ja ahneuteen, tartutaan tarinan keinoin. Kysymys siitä, mikä on riittävästi, tulee vastaan matkan varrella moneen otteeseen. Teksti on oivaltavaa ja kaunista. Tytön ja kissan seikkailua rytmittävät Teemu Juhanin kiehtovat kuvat. Kirja sopii alakouluikäisille lukijoille.


Pakomatka kuivuudesta

Tuula Korolainen & Meria Palin: Sara ja kadonneet sateet. Karisto 2020.

Sara on seitsemänvuotias afrikkalaistyttö, jonka kotikylässä on akuutti vesipula. Sateiden viivästyminen ja veden puute käyvät Saran perheelle ylivoimaisiksi, minkä vuoksi tyttö lähtee äitinsä mukana kävelemään usean päivän matkaa kaupunkiin. Kirja kertoo melko yksityiskohtaisesti lapsen arjesta ja huolenaiheista sekä raskaasta pakomatkasta. Välillä tunnelmaa keventävät äidin kertomat sadut.

Äiti ja Sara pääsevät lopulta perille ja saavat vettä, vaikka varsinaista ongelmaa, sateiden puuttumista, ei saadakaan ratkaistua. Kirjan lopussa on muutaman sivun mittainen tietopaketti ilmastonmuutoksen vaikutuksista kuivuudesta kärsivissä köyhissä maissa.

Saran tarina tarjoaa tärkeän näkökulman ilmastonmuutoksen vaikutuksiin globaalissa etelässä. Vierastin tosin kirjassa sitä, ettei Saran kotimaata nimetä, vaan puhutaan yleisesti Afrikasta. Samoin jäin tietopaketissa kaipaamaan hiukan enemmän konkretiaa siihen, miten ilmastonmuutosta hillitään. Tarinan tarjoama kurkistus kuivuudesta kärsivän lapsen arkeen on kuitenkin arvokas. Meria Palinin kuvitus on yltäkylläisen värikästä. Kirja soveltuu ääneen luettavaksi leikki-ikäiselle tai itse luettavaksi alakoululaiselle.


Kolmasluokkalainen ilmastoaktivisti jääkarhupuvussa

Martti Linna: Isän luokse. Myllylahti 2017.

Yhdeksänvuotias Katri asuu äidin ja vakavasti sairaan pikkuveljen kanssa. Isän kaukaa Brasiliasta asti lähettämä elokuva saa Katrin kiinnostumaan ilmastonmuutoksesta. Kadulla vastaan tulevat jääkarhu ja keisaripingviinit kannustavat samaan.

Tyttö pyrkii yhdeksänvuotiaan suoraviivaisuudella saamaan muutoksen ympärillään aikaan heti. Opettaja ja rehtori eivät kuitenkaan ymmärrä aiheen tärkeyttä, eivätkä naapuritkaan ilahdu, kun saavat kotiin toimitettuna takaisin sekajätteeseen heitetyt lajittelukelpoiset jätteet. Kun lisäksi Operaatio Pottubileet päättyy poliisiauton kyytiin, Katri päättää lähteä veljen kanssa matkalle isän luokse.

Linnan lastenromaani on monella tapaa vauhdikas ja hauska kirja, vaikka aiheet ovat raskaita. Ilmastoaiheinen tieto on luontevasti osa tarinaa eikä erillisinä tietosivuina. Toki ilmastonmuutos on vain yksi Katrin monista huolista. Aikuistakin lukijaa Katrin tempaukset huvittavat, mutta samalla kurkkua kuristaa: näin vähän alakoululaisella on vaikutusvaltaa. Tarinan lopulla jotkut Katrin ongelmat ratkeavat, mutta ilmastonmuutos luonnollisestikaan ei. Toivon aineksia on kuitenkin ilmassa. Tämä kirja sopii noin neljäs- ja viidesluokkalaisille.


Sumulaakson luonnossa tapahtuu kummia

Mikko Pelttari & Jenna Kunnas: Näkymätön myrsky. Otava 2019.

Sisarukset Juju ja Aatos asuvat Sumulaaksossa, jossa yhteiskunta toimii tomun voimalla ja arvostaa jatkuvaa talouden kasvua. Sumulaakson luonnossa ei kaikki ole hyvin: maa halkeilee kuivuudesta ja metsäpalot roihuavat. Lapsille rakkaan Usvalammen läheisyyteen ollaan perustamassa tomukaivosta, mikä saa lapset toimimaan. Lasten johtamalla joukkovoimalla lampi saadaan kuitenkin pelastettua. Sadun päätyttyä kirjan lopussa tarjotaan lukijalle vielä tuhti tietopaketti ilmastonmuutoksesta.

Näkymättömän myrskyn tarina viehätti ainakin minua lukijana. Tomusta riippuvaisen yhteiskunnan piirteet olivat tunnistettavissa ja vertailu meidän maailmaamme toimi. Lisäksi lasten yhteen hiileen puhaltava aktiivinen kansalaisuus tarinan lopulla ilahdutti. Sen sijaan kirjan tieto-osuus jäi hieman kuivakaksi. Joka tapauksessa Näkymätön myrsky -kirja soveltuu hyvin alakouluikäisille lukijoille.


Teksti ja kuva: Essi Aarnio-Linnanvuori

Julkaistu juttusarjassa:
Artikkelin aiheet:
FEE Suomi

Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs

00500 Helsinki

+358 9 4541 8151
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3

Tilaa uutiskirje

Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi! Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.