Itämeren ja lukemisen puolustaja

Image (1)

Haastattelu: Essi Aarnio-Linnanvuori


Äidinkielen opettaja ja kirjailija Leena Paasio haluaa tehdä lukemisen nuorille helpoksi ja kertoa samalla Itämeren suojelusta saarnaamatta.

Syksyn 2022 uutuuskirjoja selatessani silmiin osui vihertävä kansi ja esittelytekstin sana Itämeri: elokuussa ilmestynyt nuortenromaani Harmaja luode seitsemän. Leena Paasion kirjoittama nuortenromaani on tiivistunnelmainen tarina, jossa pääpaino on lukioikäisten nuorten ihmissuhteissa. Kirjan sivuilta lukija poimii kuitenkin mukaansa yllättävän paljon tietoa Itämerestä ihan huomaamattaan. Tässä paketissa on varmasti aineksia ympäristökasvatuksesta kiinnostuneille – mutta kuka on ihminen tarinan takana?

Opettaja, kirjailija, Itämeren puolustaja ja purjehtija

– Tässä järjestyksessä esittelen itseni, Paasio kertoo omista rooleistaan ja mielenkiinnonkohteistaan. Hän työskentelee äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa. Äidinkielen opettajana Paasiota kiinnostavat erityisesti lukemaan kannustaminen sekä vuorovaikutustaitojen opettaminen.

Paasio on julkaissut aiemmin kaksi aikuiskohderyhmälle suunnattua romaania: Melkein äiti (2015) ja Menetetty tyttö (2017). Vapaa-ajallaan hän toimii Itämeri-lähettiläänä ja harrastaa purjehdusta.

Äidinkieli ja kirjallisuus tuovat elämyksellisyyttä ympäristötietoon

Ympäristö- ja kestävyyskasvatus on luonteeltaan monialaista ja koskee siksi kaikkia koulun oppiaineita. Millaisena Leena Paasio näkee äidinkielen ja kirjallisuuden roolin koulun ympäristöopetuksessa?

– Äidinkielen ja kirjallisuuden tärkeä tehtävä on eräänlainen tunteikkuuden tuominen faktojen maailmaan. Faktatieto voi tarinan avulla rikastua elämykseksi ja tulla sillä tavoin todeksi, aidoksi, Paasio pohtii.

Paasio korostaa myös mediataitojen ja kriittisen ajattelun merkitystä. Ympäristöuutiset tarjoavat näiden taitojen harjoitteluun herkullisia esimerkkejä. Kuluneena syksynä hän on käyttänyt oppilaiden kanssa aineistona Itämeren kaasuputkeen liittyviä uutisia. Ympäristöaiheiden ympärille kiertyvät poliittiset debatit kiinnostavat oppilaita. Kriittistä ajattelua harjoitellaan myös esimerkiksi mainoksia tarkasteltaessa.

– Lisäksi ilmaisu on tärkeää: ympäristöhuoli voidaan herättää henkiin ja sitä voidaan käsitellä sanataiteen keinoin, Paasio lisää.

Romaani nuorista purjehtijoista

Harmaja luode seitsemän kertoo espoolaisista lukiolaisnuorista, jotka harrastavat purjehdusta ja tekevät siinä sivussa kunnianhimoisia kouluprojekteja Itämereen liittyen. Asiatietoa Itämerestä kertyy romaanin sivuille lopulta melko paljon, kun henkilöt etsivät tietoa ja keskustelevat siitä.

– Halusin tehdä nuortenkirjan, joka kertoo Itämeren suojelusta saarnaamatta, Paasio kertoo. Hänen mukaansa nuoret lukijat ovat kiitelleet romaanin tieto-osuuksia tärkeiksi.

Ympäristöaiheet ovat kotimaisessa nuortenkirjallisuudessa varsin tavallisia. Etenkin erilaisia dystopiakertomuksia siitä, miten yhteiskuntajärjestys järkkyy ja muuttuu suuren ympäristökatastrofin jälkeen, on julkaistu paljon. Harmaja luode seitsemän sijoittuu kuitenkin nykyajan Espooseen.

– Osa henkilöhahmoista elää etuoikeutettua elämää, mutta toisilla taas on taloudellisesti tai muuten tiukkaa. Halusin sijoittaa tarinaan erilaisissa tilanteissa olevia nuoria ja korostaa tasa-arvoisuutta, Paasio kertoo.

Näin kannustat nuorta lukemaan

Lapset ja nuoret lukevat aiempaa vähemmän kirjoja, mikä herättää huolta eri tahoilla. Leena Paasion mukaan tarinan tarve ei ole kadonnut nuorilta mihinkään, mutta tarinoita etsitään nykyisin usein muualta kuin kirjojen sivuilta. Paasio on havainnut lukemisessa polarisoitumista: osa nuorista lukee aivan tolkuttomasti, kun taas toiset lukevat hyvin vähän.

– Lukemista pitää tuoda opetuksen keskiöön tosi monella eri tavalla. Meillä on lukutunti kerran viikossa, kirjojen vinkkausta ja koulun oma Kirjagram-tili, jonne oppilaat saavat suunnitella postauksia. Lisäksi tarjoamme kirjoja eri muodoissa: painettu kirja, e-kirja ja äänikirja edistävät kaikki omalla tavallaan lukutaitoa. Vähän lukeville kirjaan keskittyminen vaatii totuttelua, kun elämyksestä saatava hyvä tunne tulee hiipien eikä rytinällä, kuten elokuvista ja peleistä.

Paasio kiittää kustantajaansa WSOY:tä siitä, että sai julkaista nuortenkirjan. Nuorten kaunokirjallisuus on kustantajalle riski, sillä korkeatasoinenkin nuortenromaani myy yleensä huonosti. Paasio muistuttaakin, että nuoret tarvitsevat yleensä aikuisen apua kirjan hankkimiseksi.

– On tärkeää, että kirjoja kirjoitetaan myös niille nuorille, jotka eivät lue paljon, Paasio lisää.

Miten Eetun ja muiden käy?

Harmaja luode seitsemän -kirjan päättyessä monet juonen kannalta olennaiset asiat jäävät vielä auki. Milloin saamme tietää, miten Eetun ja hänen ystäviensä käy?

– Halusin, että romaani on nopealukuinen eikä pelottavan paksu yhdellekään lukijalle. Sen vuoksi tämä kirja päättyy niin kuin päättyy. Seuraavassa osassa on myös eri kertoja, siksi tämä ratkaisu oli luonteva. Bengtskär itä kahdeksan ilmestyy kyllä keväällä 2023, Paasio lupaa hymyillen.


Lue Harmaja luode seitsemän -romaanin esittely


Jutun kirjoittaja Essi Aarnio-Linnanvuori työskentelee ympäristökasvatuksen yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa.

Julkaistu juttusarjassa:
Artikkelin aiheet: ,
FEE Suomi

Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs

00500 Helsinki

+358 45 123 8419
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3

Tilaa uutiskirje

Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi! Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.