Saaristoelämyksen kehittämistä koululaisten kanssa

Teksti: Helena Heikkilä ja Ninni Finnberg

---

Pentalan saaressa ihmisen ja luonnon yhteiselolla on pitkä historia. Saaren ympärivuotinen asutus on alkanut viimeistään 1750-luvulla. Nyholmien kalastajasuku asui nykyisellä museoalueella 1850-luvulta alkaen.

---

KAMU Espoon kaupunginmuseon Saaristomuseo Pentala sijaitsee Pentalan saaressa Espoon Suvisaaristossa, vanhalla Nyholmin kalastajatilalla. Museoalueen lisäksi saaren luonnonsuojelualueella on luontopolku, joka johtaa muun muassa makeavetiselle Pentalanjärvelle ja Diksandin luonnonhiekkarannalle. 

Entisajan elämää sopusoinnussa saaristoluonnon kanssa

Monien muiden saaristolaisten tavoin Nyholmit vuokrasivat kesäasuntoja kaupunkilaisille. He pitivät myös lehmää ja kanoja sekä puutarhaa, jonka tuotteita riitti myytäväksikin.

Tilan viimeinen isäntä Arvid Nyholm oli viimeisiä päätoimisia kalastajia Espoossa. Hänen leskensä Gurli asui Pentalassa saaren viimeisenä ympärivuotisena asukkaana vuoteen 1986 saakka. Saaristomuseo avattiin vuonna 2018, ja nykyisin Pentalan saaressa käy vuosittain noin 20 000 vierailijaa.

Ympäristö viittaa sanana ihmisen luontosuhteen ja luonnonympäristön lisäksi myös perinnemaisemiin, rakennettuun ympäristöön ja eri aikojen sosiaaliseen ympäristöön. Vanha kalastajatila on hyvä oppimisympäristö kaikkien näiden näkökulmien kannalta.

Vierailu Saaristomuseossa on voimakas ja kokonaisvaltainen elämys, jossa yhdistyvät merimatka, historia, kulttuurimaisema sekä Pentalan saaren omaleimainen luonto. Saaristomuseo onkin erinomainen paikka kävijöiden henkilökohtaisen luontosuhteen vahvistamiseen. Museovierailun kautta voi syntyä rakkaus saaristoluontoon ja -historiaan. Museokävijästä voi tulla aktiivinen toimija, joka kokee osallisuutta ja vastuuta omasta toiminnastaan ja sen vaikutuksesta itselleen tärkeään ympäristöön.

Kalastajatilan arjen kautta entisajan saaristolaisten läheinen ja kunnioittava luontosuhde avautuu nykyihmisillekin. Kalastajien tuli elää luonnon kanssa sopusoinnussa, jotta elinkeino säilyi elinvoimaisena.

Vaikka iso osa toimeentulosta tuli kalojen myynnistä, pyrittiin kalastajatiloilla usein myös osittaiseen omavaraisuuteen. Nyholmin kalastajatilalla oli aikoinaan saaristo-olosuhteissa poikkeuksellisen kukoistava puutarha.

Saaristomuseo palvelee eri-ikäisiä vierailijoita

Nykyisin omavaraisuudesta muistuttavat museoalueen puutarha istutuslaatikoineen, mehiläispesät sekä niityllä laiduntavat lampaat.

Saaristomuseon palveluiden ytimessä on museon avautumisesta vuonna 2018 asti ollut ihmisen ja saaristoluonnon yhteiselo. Museon palvelut on kohdistettu erityisesti 4.–6.-luokkalaisille oppilaille, tyhy-porukoille sekä vapaa-ajan kävijöille. Ympäristökasvatuksellisia sisältöjä on ollut erityisesti espoolaisille 4.–6.-luokkalaisille koululaisille suunnatun retkipäivän osana. Vuosiluokkien 3–6 opetussuunnitelmassa todetaankin, että nämä ”ikävuodet ovat erityisen otollisia myös kestävän elämäntavan omaksumiselle ja kestävän kehityksen tarpeen pohtimiselle”. 

Koska lapsuus on ympäristöherkkyyden muodostumiselle otollisinta aikaa, pitäisi erityisesti lasten ympäristökasvatuksen sisältää paljon ympäristöherkkyyden voimistamiseen tähtääviä elementtejä ja oleskelua luonnonympäristössä. Saaristomuseon oppimisympäristöinä toimivat sekä museoalue että Pentalan saaren luonto, joten ympäristö- ja kulttuurikasvatuksessa voidaan hyödyntää myös ulkona oppimista. Moniaistinen ja kokemuksellinen ulkona oppiminen tukee asioiden omaksumista.

10–12-vuotiaat mukana toiminnan kehittämisessä

Retkipäivä koostuu merimatkasta Pentalan saareen vesibussilla, opastetusta kierroksesta museoalueella, evästauosta sekä opettajavetoisesta kierroksesta saaren luontopolulla. Päivä ja erityisesti siihen kuuluva opastus kertoo ihmisen elämästä meren ehdoilla ja seurailee kalastajatilan vuodenkiertoa.

Moni opettaja haluaa järjestää luokalleen saaristoelämyksen, joten retkipäivä on ollut alusta asti suosittu palvelu. Oppilaatkin ovat selvästi nauttineet saaristoretkestä ja erilaisesta koulupäivästä, mutta välillä säällä kuin säällä ohjelmaa täyteen pakattu ulkoilupäivä on osoittautunut liian raskaaksi. Retkipäivää haluttiin siksi kehittää aikataulultaan kevyemmäksi ja selkeämmäksi sekä sisällöltään elämyksellisemmäksi, jotta se entistä paremmin tukisi positiivisen luontokokemuksen syntyä ja tätä kautta vahvistaisi oppilaiden luontosuhdetta.

Retkipäivää uudistamaan haluttiin saada mukaan sen kohderyhmä, 10–12-vuotiaat espoolaiset koululaiset. Koska Saaristomuseo on avoinna vain kesäkaudella, keväällä 2023 retkipäivien sisältöä jalkauduttiin kehittämään Espoon tapahtumakirjastojen Ympäristökevät-tapahtumasarjaan. 

Saaristomuseo piti kirjastoissa työpajoja, joissa yhdessä yleisön kanssa testattiin ja ideoitiin uusia ympäristökasvatuksellisia sisältöjä Saaristomuseo Pentalan retkipäiviin. Vapaa-aikaa koulupäivän jälkeen kirjastossa viettäville alakoululaisille järjestettiin avoimia työpajoja, ja näiden lisäksi järjestettiin etukäteen varattavia työpajoja viidensille ja kuudensille koululuokille.

Avoimissa työpajoissa sekä pyydettiin yleisöä ideoimaan kokonaan uusia sisältöjä että testattiin mahdollisia työpajaideoita, esimerkiksi perinteisten lastukalojen punomista kierrätysmateriaaleista. Kalastajatilan elämään kuului materiaalien tarkka hyödyntäminen, itse tekeminen, korjaaminen ja kierrättäminen.

Kädentaitoja kalastajatilan viimeisen asukkaan hengessä

Nyholmin kalastajatilan viimeinen asukas Gurli oli ahkera käsitöiden tekijä. Hän kutoi muun muassa valtavan määrän räsymattoja kuluneista tekstiileistä. Saaristomuseon työpajoissa opetetaan Gurlin hengessä entisajan kädentaitoja, jotka tukevat kestävää elämäntapaa ja vahvistavat kulutuskriittisyyttä. 

Koululuokille pidetyissä työpajoissa testattiin erilaisia elämyksellisiä tapoja eläytyä Pentalan saaren asukkaiden elämään ja saaristoluonnon tilaan. Työpajoissa kokeiltiin opastuksen elävöittämistä muun muassa tarinankerronnan, draaman, leikin ja saduttamisen keinoin. Osallistumisen lisäksi oppilaat vaikuttivat myös antamalla palautetta heti työpajan pitämisen jälkeen.

Oppilaiden ja museon henkilökunnan hyviksi havaitsemat ideat otettiin käyttöön Pentalan retkipäivissä toukokuussa 2023. Vaikka uudistettu retkipäivä sisältää myös monenlaista tietosisältöä, on sen tärkeimpänä tavoitteena antaa oppilaille positiivinen kokemus saaristosta ja vahvistaa tätä kautta heidän ympäristösuhdettaan.

Ainakin vuoden 2023 kesäkauden perusteella sekä oppilaat että museon henkilökunta jaksoivat keskittyä päivään aiempaa paremmin, ja sisältö sai positiivista palautetta myös ryhmien opettajilta. Retkipäivän uudistaminen yhdessä nuorten kanssa toimi siis hyvin. Samalla kirjastoissa pidetyt työpajat tekivät Saaristomuseon palveluita saavutettavammiksi myös talvikaudella ja sellaisillekin yleisöille, joiden on vaikeaa tulla Pentalan saareen asti. 

---

Kirjoittajat:

Helena Heikkilä työskentelee museolehtorina KAMU Espoon kaupunginmuseossa. Hän kehitti Saaristomuseon retkipäivää osana ympäristökasvattajan opintojaan.

Ninni Finnberg työskentelee Saaristomuseo Pentalan koordinaattorina. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa yleisöpalvelua, logistiikkaa sekä lampaiden, mehiläisten ja museoalueen silmällä- ja ylläpitoa.

---

Jutun ylin kuva: KAMU Espoo / Jonna Pennanen

---

Selaa muita juttuja