Teksti: Marja Hokkanen, Santtu Kareksela ja Viliina Evokari

Kuva: Ilkka Immonen / Metsähallitus.

---

Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa suojelualueverkostot sekä ennallistaminen ja luonnonhoito ovat avainasemassa, sillä ne tarjoavat riittävän laajoja ja laadukkaita elinympäristöjä lukuisille eliölajeille. Myös yhteydet alueiden välillä ovat tärkeitä, jotta lajit voivat liikkua ja sopeutua muuttuvaan ympäristöön.

Luonnonsuojelualueverkostolla tarkoitetaan suojeltujen ja monimuotoisuutta turvaavien alueiden kokonaisuutta. Toimivassa verkostossa alueiden välillä on yksittäisten suojelusaarekkeiden lisäksi ekologisia yhteyksiä, joiden avulla lajit voivat levittäytyä, liikkua ja säilyä myös muuttuvissa oloissa.

Suojelualueverkosto on tärkeä. Se auttaa luontokadon pysäyttämisessä, ylläpitää ekosysteemien toimintaa ja lisää luonnon kykyä sopeutua esimerkiksi ilmastonmuutokseen. Laajat, hyvin sijoitetut alueet ja niiden väliset yhteydet parantavat suojelun vaikuttavuutta verrattuna yksittäisiin, toisistaan erillisiin kohteisiin.

---

Nämä kaikki kuuluvat Suomen luonnonsuojelualueverkostoon

• Kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut lakisääteiset luonnonsuojelualueet

• Natura 2000 -alueet

• Erämaa-alueet

• Yksityiset luonnonsuojelualueet

• Ramsar-alueet eli kansainvälisesti tärkeät kosteikot

• Monimuotoisuutta tukevat OECM-alueet, jotka eivät ole varsinaisia luonnonsuojelualueita, mutta joilla turvataan monimuotoisuutta pitkällä aikavälillä

---

Mitä ennallistaminen ja luonnonhoito tarkoittavat?

Ihmisen vaikutus näkyy Suomen luonnossa monien luontotyyppien ja lajien taantumisena. Esimerkiksi soiden ojitukset, maatalouden aiheuttamat muutokset ja metsien yksipuolistuminen ovat muuttaneet luontotyyppejä ja monien lajien elinympäristöjä.

Ennallistamisella ja luonnonhoidolla vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien toimintaa. Niiden avulla parannetaan jo suojeltujen alueiden laatua, laajennetaan elinympäristöjä sekä vahvistetaan yhteyksiä alueiden välillä.

Ennallistaminen tarkoittaa ihmistoiminnan heikentämän elinympäristön palauttamista kohti luonnontilaa tai sen kaltaista tilaa. Käytännössä ennallistaminen voi olla esimerkiksi ojien tukkimista kuivuneella suolla, virtavesien esteiden poistamista tai metsän polttoja, joilla luodaan palanutta ja hiiltynyttä puuta elinympäristöiksi niitä tarvitseville lajeille.

Ennallistamisella viitataan usein toimiin, joita tehdään kertaluontoisesti tietyllä alueella. Luonnonhoito on joukko toimia, joilla ylläpidetään tai parannetaan luonnonarvoja. Toiminta on yleensä jatkuvaa ja toistuvaa. Lupiinien ja muiden vieraslajien torjuminen on luonnonhoitoa, samoin kuin niittäminen tai laidunnuksen järjestäminen perinnebiotoopeilla, joilla herkkien lajien elinympäristö on uhattuna umpeenkasvun vuoksi.

---

Miksi elinympäristöjen tilaa parannetaan ennallistamalla ja luonnonhoidolla?

Ennallistamisella ja luonnonhoidolla on monenlaisia hyötyjä:

• Elinympäristöjen ja niissä elävien lajien tilan paraneminen.

• Palautettu ja ylläpidetty luonnon monimuotoisuus auttavat sekä luontoa että ihmisiä sopeutumaan maapallolla tapahtuviin muutoksiin.

• Ilmastonmuutoksen hillintä: metsät ja suot sitovat hiiltä.

• Vesistöjen tilan paraneminen: toimivat kosteikot ja suot pidättävät kiintoainesta ja ravinteita.

• Virkistyskäyttö: ennallistettu kosteikkoluonto ja laidunnetut niityt tarjoavat parhaimmillaan myös hienoja luontoelämyksiä.

---

Luonto ei tunne hallinnollisia rajoja

Ennallistamiseen ja luonnonhoitoon vaikuttaa se, toimitaanko valtion vai yksityisillä mailla. Vaikka luonto ei tunnista hallinnollisia rajoja, on maanomistajalla suuri merkitys siihen, miten toimia päästään tekemään.

Metsähallitus pyrkii tekemään ennallistamista ja luonnonhoitoa valtion mailla laajoina kokonaisuuksina erityisesti suojelualueilla ja niiden yhteydessä. Usein tavoitteena on huomioida elinympäristöverkostoja, jotta lajit voivat paremmin liikkua ja säilyä muuttuvista oloista huolimatta.

Työtä tehdään suunnitelmallisesti keskittymällä alueille, joissa suojelutoimet ovat kaikista vaikuttavimpia. Vaikutuksia seurataan pitkäjänteisesti.

Yksityismaiden ennallistamis- ja luonnonhoitokohteet täydentävät valtion maiden kohteita ja luovat tärkeitä yhteyksiä. Yksityismailla ennallistamista ja luonnonhoitoa toteuttavat esimerkiksi elinvoimakeskukset ja Suomen metsäkeskus, ja niillä ennallistaminen on aina vapaaehtoista.

Maanomistajia kannustetaan suojelun pariin erilaisin keinoin, kuten Helmi- ja Metso-suojeluohjelmilla. Hyvä uutinen on, että yhä useammat maanomistajat suhtautuvat ennallistamiseen ja luonnonhoitoon myönteisesti.

Ennallistamisasetus – mistä on kyse?

EU:n ennallistamisasetus ohjaa jäsenmaita parantamaan heikentyneiden ekosysteemien tilaa sekä asettamaan ennallistamiselle selkeitä ja kunnianhimoisia tavoitteita. Suomessa tavoitteet ja keinot kootaan yhteen kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa. Siinä sovitetaan yhteen luontotyyppien ja lajien tarpeet sekä käytännön toimet ja niiden seuranta. Samalla hahmotetaan ennallistamiseen tarvittavan rahoituksen määrää.

Kokonaisuudessaan ennallistamisasetus on toistaiseksi kunnianhimoisin esimerkki siitä, miten luontotieto muuttuu päätöksiksi, tavoitteiksi ja konkreettisiksi toimenpiteiksi, jotka lopulta näkyvät luonnon tilassa.

 

---

Nuuksion Junior Ranger -toiminta tarjoaa lapsille ja nuorille suoran reitin luontoon

Junior Ranger -toiminta tarjoaa Nuuksion kansallispuiston kotikuntien alueella asuville 11–13-vuotiaille nuorille mahdollisuuden tutustua omaan lähiluontoon sekä osallistua kansallispuiston hoitoon ja suojeluun. Toiminta voi sisältää esimerkiksi retkiä, lajien havainnointia, roskien keruuta, vieraslajien tunnistamista, purojen kunnostamista ja muita luonnonhoidon arkeen kytkeytyviä tehtäviä.

Nuuksion Junior Ranger -toiminta on Suomessa ainutlaatuista. Se on osa kansainvälistä Euroopan suojelualueiden liiton eli EUROPARCin koordinoimaa toimintaa. Tavoitteena on tarjota nuorille syvällinen luontosuhde sekä ymmärrys siitä, miksi kansallispuistoja tarvitaan ja miten niitä hoidetaan.

---

Artikkelin kirjoittajat:

Marja Hokkanen on Metsähallituksen Luontopalvelujen luonnonsuojelun erityisasiantuntija.

Santtu Kareksela toimii Metsähallituksen Luontopalvelujen palveluomistajana.

Viliina Evokari toimii Priodiversity LIFE -hankkeen johtavana projektipäällikkönä Metsähallituksen Luontopalveluissa.

---

---

Tämä artikkeli on julkaistu syksyllä 2026 ilmestyneessä Ympäristökasvatus-lehden painetussa numerossa, jonka teemana on luontoteot. FEE Suomen julkaisema painettu Ympäristökasvatus-lehti on tänä vuonna tehty yhteistyössä Priodiversity LIFE -hankkeen kanssa. Hanke on Suomen historian suurin yhteisponnistus luontokadon pysäyttämiseksi. Sitä koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut.

---

Lue muita verkkolehden juttuja