Vuoden ympäristökasvattaja -tunnustus myönnettiin Tampereen luontokoulu Korennolle pitkäjänteisestä ja laaja-alaisesta työstä, joka tavoittaa vuosittain tuhansia lapsia ja nuoria. Korennon toiminta perustuu kokemukselliseen, tutkivaan ja monialaiseen oppimiseen ainutlaatuisessa luonto-oppimisympäristössä. Toiminta tukee vahvasti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien tavoitteita, erityisesti osallistumista, vaikuttamista ja kestävän tulevaisuuden rakentamista.

Marjo Pakkanen haastatteli luontokoulu Korennon ympäristökasvattaja Jenni Skaffaria.

---

Miltä tuntui kuulla Tampereen luontokoulu Korennon valinnasta Vuoden ympäristökasvattajaksi?

Häkellyttävältä. Tämä osoittaa, että luontokoulutoiminnalla on kunnan asiantuntijatoimijana vahva pohja tuottaa paikallista tai alueellista vaikuttavuutta ympäristötyön edistämisessä – opetuksen ja kasvatuksen keinoin. Saa olla innostaja, yhteensitoja ja uudelleenmäärittelijä. Se on luontokoulutyössä ihanaa ja kiitollista.

Mikä ympäristökasvatuksessa on tärkeää?

Ympäristökasvatusta toteuttamalla – muun muassa luonnossa tapahtuvan opetuksen avulla – ylläpidetään ja jaetaan kykyä toimia ekologisesti kestävästi. Se on sietämisen pedagogiikkaa: taitoa kohdata epävarmuus, ristiriidat ja ”huonotkin” säät niin, että saamme jonkun toisen tekemään kestävämpiä valintoja elämässään.

Lapsille ja nuorille se on oppia sietämään muuttuvia olosuhteita ja olomuotoja. Konkreettinen oppiminen luonnon prosesseista ja syy-seuraussuhteista eri oppiaineiden avulla motivoi kysymään ja kyseenalaistamaan lisää.

Mikä on Tampereen luontokoulu Korento?

Luontokoulu palvelee kahden ympäristökasvattajan mallilla kaksi ryhmää päivässä. Luontokoulussa käy vuosittain kaikkien tamperelaisten koulujen nelos- ja seitsemäsluokkalaiset opettajineen. Luontokoulussa on käynyt myös esiopetuksen ryhmiä sekä tokaluokkalaisia.

Vierailujen osuessa useammalle luokka-asteelle toiminta on yhden oppilaan näkökulmasta jatkuvampi kokonaisuus. Luontokoulutoiminnan tavoitteena on tuottaa elämyksellisiä oppimisen päiviä luonto-oppimisympäristössä.

Lisäksi luontokoulu on tehnyt yhteistyötä ja vaikuttanut Tampereen varhaiskasvatuksen kestävän tulevaisuuden työryhmässä, valtakunnallisen Seikkailukasvatusverkoston kehittämistyöryhmässä, Keski-Suomen ELY-keskuksen koordinoimassa alueellisten ympäristökasvatusverkostojen tapaamisissa ja Pirkanmaan ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmässä.

Luontokoulu on ollut aktiivisesti toteuttamassa Ekososiaalinen sivistys Tampereen perusopetuksessa -hanketta sekä kouluttamassa Sitran rahoittamassa Tampereen kaupungin Luontoterveys-hankkeessa. Luontokoulun henkilöstö kehittää tavoitteellisesti valtakunnallista luontokoulutoimintaa Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton hallituksen jäsenenä.

Terälahti on luontokoulu Korennon tukikohtana ainutlaatuisen luonto- ja ympäristökasvatuksen paikka. Se on vakioitu oppimisympäristö, jossa on valmiit rakenteet (tulipaikat, opastaulut, varastot, välineet). Terälahteen saapuessaan oppilaat ja opettaja kokevat luonnon ”suurempana kokonaisuutena”, mikä vahvistaa luontosuhdetta ja motivaatiota. Luontokoulupäivät toimivat aina myös opettajalle mallina ulko-opetuksesta. Terälahti tarjoaa syvällisemmän luontokokemuksen.

Luontokoulu Korento on kehittänyt luovia ja moniaistisia toimintamalleja, kuten Tutki, toimi ja oivalla -mallia. Millaisia nämä toimintamallit ovat käytännössä ja miten niitä toteutetaan?

Luontokoulut ja LYKE-verkosto ansaitsisivat kaikki tämän tunnustuksen. Luontokoulutoiminta on jokaisen yksikön yhdessä ja erikseen määrittelemä kunkin luontokoulun alueen paras mahdollinen palvelu. Luomme toimintamalleja yhdessä.

Se, mitä luontokoulu Korento on saavuttanut vuosien aikana, on myös upeiden kollegoiden ja MAPPA-palvelun tuomaa inspiraatiota ja asiantuntemuksen jakoa. Tämä vahva yhteistyö kannattelee ja saa ideoimaan lisää.

Tutki, toimi ja oivalla -mallia voi toteuttaa missä järjestyksessä hyvänsä. Pääasia on, että oppiminen luonnossa mahdollistetaan lapselle ja nuorelle hänelle turvallisella tavalla. Mahdollistaminen tarkoittaa myös, että hän päätyy oppimistavoitteeseensa (tai vaikka itsensä voittamiseen ötököiden parissa) oivaltamalla syy-seuraussuhteita luonnon prosesseissa (kasville elämäntärkeä vesisade, vaikka itselle hetkellisesti ehkä epämukavaa), tutkimalla itse kirjoissa esitettyjä teorioita luonnossa ja innostumalla löytämästään.

Luontokoulutoiminnassa kehitettyjen ohjelmien ja mallien tavoitteena on pienenkin ajatuksen herääminen: saan nauttia edelleen luonnosta ja ympäristöstä, mutta jotta se säilytetään, se tarkoittaa omassa elämässäni tiettyjä valintoja. Valintoja, jotka ovat minulle mahdollisia.

Millaisena näet ympäristökasvatuksen tulevaisuuden? Jos saisit muuttaa yhden asian ympäristökasvatukseen liittyen, minkä asian muuttaisit ensimmäisenä?

Jos voisin muuttaa yhden asian ympäristökasvatuksessa, muuttaisin sen rohkeudeksi astua ulos kuplista ja siirtyä puheesta todelliseen toimintaan, ymmärtämään vuorovaikutusta ihmisen ja luonnon välillä. Ei erillään.

Ympäristökasvatusta voidaan ajatella passiivisena asiana, jota on vaikea muuttaa, mutta todellisuudessa muutos tapahtuu juuri siellä, missä ympäristökasvattajat (ihmiset) toimivat. Meillä on edelleen merkittävä rooli, sillä ympäristökasvatustahan ei tarvittaisi lainkaan, jos yksilöiden ja yhteisöjen toiminta olisi aidosti ekologisesti kestävää.

Siksi tärkeintä olisi suunnata katse sellaisiin käytännön tekoihin, jotka auttavat lapsia, nuoria ja aikuisia löytämään kestävyyteen tähtäävien toimien merkitys ja ylläpitämään tulevaisuususkoa. Miksi juuri minun tulisi toimia kestävästi? Ympäristökasvatus tavoitteineen luo perustelut sille, miten saan itseni toimimaan kestävästi.

---

• Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry on kiinnittänyt huomiota ympäristökasvatuksen laatuun jakamalla Ympäristökasvatuksen tunnustuksen ansiokkaasta ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen edistämisestä jo vuodesta 2002.  Aiemmin Ympäristökasvatuksen ruusu -nimellä jaettu tunnustus on uudistunut, ja nykyään se tunnetaan nimellä Vuoden ympäristökasvattaja. Tunnustus myönnetään vuosittain yhdelle henkilölle tai taholle osoituksena ansiokkaasta ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen edistämisestä Suomessa.
• Vuoden ympäristökasvattaja -tunnustuksen saajan valitsee Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry:n hallitus, joka arvioi määräaikaan mennessä toimitetut ehdotukset myöntämisperusteiden pohjalta. Tunnustuksen myöntämisperusteita ovat muun muassa vaikuttavuus, pitkäjänteinen sitoutuminen ja kestävyys. Tunnustus tekee näkyväksi merkittävää työtä ympäristön ja kestävän tulevaisuuden hyväksi.

---

Haastattelun tekijä Marjo Pakkanen on FEE Suomen hallituksen puheenjohtaja.

Kuvat: Saana Koukku ja Tampereen luontokoulu Korento

---

Lue verkkolehden muita juttuja