MAPPA 10 vuotta – syntymä ja elämä

Ympäristökasvatuksen työkalupakki MAPPA täytti kymmen vuotta vuonna 2024. MAPPAn luomisessa ja kehittämisessä vahvasti mukana ollut Niina Mykrä kertoo MAPPAn menestystarinan: Miten idea syntyi, ja miten ideasta kehitettiin suosittu kasvatusalan materiaalipankki?

---

Teksti: Niina Mykrä

---

Mistä löytäisin hyviä materiaaleja ympäristökasvatukseen lasten ja nuorten kanssa? Näin mietin usein, kun aloittelin uraani opettajana luontokoulussa.

En ollut ajatukseni kanssa yksin: Kestävän kehityksen koulutuksen toimikunnan koulutus- jaosto (mikä nimihirviö!) kirjasi vuonna 2006 strategiaansa, että materiaaleja tarvitaan, ja niiden löytäminen tietotulvan keskellä on työlästä. Siitä se ajatus lähti.

 

MAPPA syntyy yhdessä kehitettäväksi 

Luontokoulujen ympäristökasvattajat tarvitsivat yhtäältä paikan opettajien koulutuksissa jakamilleen linkeille ja toisaalta helpon tavan jakaa osaamista luontokoulujen kesken. Väkersin ensimmäisen linkkilistan verkkosivuille aloittaessani Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton toiminnanjohtajana vuonna 2010. Kävi nopeasti selväksi, että ratkaisu ei ollut toimiva. 

Sain vinkin hyvästä tyypistä, joka pystyisi pankin synnyttämään, ja ohjelmistokehittäjä Kimmo Rinteelä nappasi ajatuksesta kiinni. Materiaalipankin kätilöksi palkattiin vuonna 2013 ympäristösuunnittelija Milla Yksjärvi.

 – Mahtavaa oli, miten Kimmo ei tyrmännyt mielikuvituksellisimpiakaan visioita ja jaksoi selittää rautalangasta, muistelee Milla. 

– Suunnitteluun osallistui paljon toimijoita, joilta saatiin paljon kommentteja ja ideoita, kertoo Kimmo. Millan mukaan hommassa oli mukava yhdessä tekemisen meininki. Lähtökohtana oli, että jokainen toimija vastaisi omista materiaaleistaan, käyttäjä löytäisi hakutoiminnolla tarvitsemansa ja automatiikka auttaisi ylläpitoa karsimalla toimimattomia linkkejä. 

Materiaalien löytymisen näkökulmasta keskeisimmäksi tehtäväksi nousi materiaalin luokittelu, joka johti Finto-palvelun Kestävän kehityksen kasvatuksen ontologian toteuttamiseen.

– MAPPAn synnytys keväällä 2014 oli tietyiltä osin haastava, mutta lopputulos täydellinen, nauraa Milla. 

 

 

MAPPA kasvaa ja saa mainetta 

Varhaisen MAPPAn hoitajana toimi biologian opettaja Aulikki Laine.

 – Asiasta oltiin hyvin innoissaan, hän kertoo.

Luotiin upotuskoodi, jotta MAPPA-haku voitiin sisällyttää kunkin toimijan omille verkkosivuille. Ympäristöministeriön ympäristökasvatushankkeissa alettiin vaatia, että syntyneet materiaalit tulee tallettaa MAPPAan. 

Kun nykyinen MAPPAn kehittäjä, biologian opettaja Maija Ihantola sai MAPPAn hoidettavakseen vuonna 2016, materiaaleja oli jo niin paljon, etteivät hakutoiminto ja mekaaniset hakutulosten rajaustyökalut enää riittäneet. Kehitettiin toiminto, jolla käyttäjä saattoi pakata materiaaleja teemareppuun. 

Käyttäjämäärä kasvoi, ja myös MAPPAan kriittisesti suhtautuneet huomasivat: yhteinen ikkuna tuokin lisää liikennettä kaikille, eikä ole keneltäkään pois. Yhteistyö helpottaa myös opettajien ja nuorisotyöntekijöiden työtä.

– Onpa kätevää, toteaa varhaiskasvatuksen opettaja Satu Hiekko ajatelleensa, kun kohtasi MAPPAn ensimmäistä kertaa. Hän on jo vuosia opastanut MAPPAn käyttäjiä sekä tehnyt ylläpitotoimia esimerkiksi sisältöjen luokittelun ja lisäämisen parissa. 

Satun mielestä on iso plussa, että materiaalia tuottavat useat tahot yliopistoista ja järjestöistä yksittäisiin opettajiin ja nuorisotyöntekijöihin. YK-liitto nimesi suuren suosion saaneen MAPPAn Suomen ehdokkaaksi UNESCOn kestävän kehi- tyksen kasvatuksen palkinnolle, ja Opetushalli- tuksen oppimateriaalikirjaston kehittäjät hämmästelivät MAPPAn käyttäjälukuja.

 

 

Materiaalipankista työkalupakiksi 

MAPPAan rakennettiin vuonna 2021 palvelukartta sekä kalenteri koulutuksille ja tapahtumille. Tämän myötä esimerkiksi LYKE-verkoston luonto- ja ympäristökoulut sekä ympäristökasvatuksen koulutukset löytyvät MAPPAsta helposti.

– Minut yllätti täysin, että MAPPAssa on niin huikea määrä sisältöä ja aktiivisia käyttäjiä, sanoo teknologiajohtaja Sami Tarkiainen Groteskista, joka ryhtyi uudistamaan MAPPAa vuonna 2022. Viimeisimmäksi Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton ylläpitotiimiin sukeltanut biologi Sanna Saari-Vesterinen kertoo yllättyneensä uuden MAPPAn käytön intuitiivisuudesta. Oman teemarepun jakaminen QR-koodina viehättää viestijää helppoudellaan.

 

”Hienointa on tietysti aina uusimmat jutut”

Näin toteaa MAPPAn nykyisessä kehittäjätiimissä jatkava Kimmo. Nyt MAPPAssa on mahdollista luokitella ja hakea materiaaleja osaamisperusteisesti perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmatavoitteiden sekä GreenCompin sisältämien kestävyysosaamisten perusteella. Vanhojen materiaalien luokittelun päivittämiseen tarvitaan vielä joukkovoimaa.

Kestävyyskasvatustutkijana minua itseäni kiinnostaa erityisesti omien tutkimustulosten saattaminen opettajien ja ohjaajien käyttöön. 

– Myös luontotiedon välittäminen suoraan tutkijoilta lapsille ja nuorille on mielestäni upea kehityssuunta, innostuu Maija. Uusia ajatuksia kuplii jo pinnan alla. 

Olen katsellut viimeiset vuodet ylpeydellä MAPPAn kasvua sivusta. Sen elämä näyttää olevan hyvissä käsissä ja vakaalla pohjalla. Siemenen lisäksi on tarvittu synnyttäjä, kätilö, hoitajat, kehittäjät ja ennen kaikkea valtava ympäristö- kasvatusammattilaisten verkosto. Yhdyn Maijan sanoihin: 

– MAPPA on maailmanparantamista tositarkoituksella, yhdessä. 

---

Tutustu MAPPAan

---

MAPPA-tarinan kirjoittaja Niina Mykrä toimii nykyään tutkijatohtorina Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksella. Tarinan faktat tarkisti Maija Ihantola.

---

Juttu on alun perin julkaistu painetussa Ympäristökasvatus Teema -lehdessä vuonna 2024.

---

Lue verkkolehden muita juttuja