Ympäristökasvattaja ilmastotunteiden keskellä

Ilmasto

Ilmastonmuutos menee helposti tunteisiin. Jokaista ihmistä kohtaa haaste: miten suhtaudun omiin ja toisten ilmastotunteisiin? Erityisen painokas tämä haaste on kaikille, jotka harjoittavat jonkinlaista ympäristökasvatusta.

Ilmastotunteet pinnassa

Ilmastotunteista ja ympäristötunteista julkaistaan kasvavassa määrin tutkimusta. Kirjassani Mieli maassa? Ympäristötunteet esittelen näitä lähteitä syyskuuhun 2019 mennessä, mutta uusia ilmestyy koko ajan. Esimerkiksi Kristoffer Berglundin gradu tarkastelee kiinnostavasti ruotsalaisten ilmastoaktivistien näkemyksiä ja tunteita.

Suomalaisten ilmastotunteita kartoitettiin Sitran laajassa kansalaiskyselyssä kesällä 2019. Seuraavat tunteet saivat erityisen paljon ääniä:

Kiinnostus 58 %

Turhautuminen 44 %

Riittämättömyyden tunne 44 %

Voimattomuus 39 %

Toivo 36 %

Suru 32 %

Useat näistä tunteista voi ymmärtää monin eri sävyin. Esimerkiksi kiinnostus voi olla lievää tai todella suurta. Toivo voi tarkoittaa joko toiveajattelua tai sitten syvää päättäväisyyttä. Kyselyn tuloksissa on paljon huomionarvoista ja esittelen eräitä tulkintoja siitä uudessa Ilmastokasvatus ja tunteet -artikkelissani.

Ilmastokasvatus ja tunteet

Biologian ja maantiedon opettajien liitto BMOL ry toteuttaa paraikaa Ulkoministeriön rahoituksella Toivoa ja toimintaa -hanketta, jossa rakennetaan valmiuksia globaalikysymysten herättämien tunteiden parempaan käsittelyyn. Oma kontribuutioni hankkeeseen keskittyy ilmastonmuutoksen herättämien tunteiden käsittelyyn.

Ilmastokasvatus ja tunteet -artikkelista löydät paljon taustatietoa ja kansainvälisen ympäristökasvatuksen tutkimuksen esittelyä tunteisiin liittyen. Lisäksi tarjolla on tehtäviä, jotka auttavat jäsentämään omia ja toisten ilmastotunteita. Vahvana suosituksena on se, että kasvattajat uskaltautuisivat ja antautuisivat ensin itsereflektioon ja sitten toteuttaisivat tehtäviä muille.

Kolmiportainen malli

Esitän artikkelissa kolmiportaisen mallin. Ensiaskel on tärkeä, muttei mitenkään mahdoton: ilmastotunteiden olemassaolon sanoittaminen ääneen kasvatustilanteiden osallistujien kanssa. Jo tämä helpottaa esimerkiksi monia nuoria ja varhaisnuoria.

Seuraavat kaksi askelta riippuvat kasvattajan halusta soveltaa ja hankkia osaamista tunnekeskusteluihin ja työskentelyihin. Keskustelu eri tunteista voi auttaa paljon, ja niitä voi esimerkiksi piirtää. Kolmannella tasolla sovelletaan kokonaisvaltaisia kehollisia menetelmiä. Sitäkin on jo tehty suomalaisessa ympäristö- ja ilmastokasvatuksessa, mutta metodien soisi leviävän. Oheinen kaavio tiivistää mallin idean.

Ympäristökasvattajalla on suuri mahdollisuus auttaa sekä itseään että toisia, jos hän toteuttaa toimintansa osana myös tunteita käsitteleviä metodeja. Vertaistuki on tässäkin tärkeää ja helpottaa paljon.


Teksti: Panu Pihkala


Kuvio: Anna Muotka


Lähteet ja linkit

Panu Pihkalan artikkelit:

Ilmasto meni tunteisiin

Ilmastokasvatus ja tunteet

Kristofferin Berglundin sosiologian gradu vuodelta 2019:

There is No Alternative: A Symbolic Interactionist Account of Swedish Climate Activists.

Sitran kansalaiskysely 2019:

Kestävät elämäntavat auttavat ilmastoahdistukseen

Julkaistu juttusarjassa:
Artikkelin aiheet:
FEE Suomi

Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi
Lintulahdenkatu 10, 5. krs

00500 Helsinki

+358 9 4541 8151
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3