Ympäristökasvatus ja tunteet
Artikkelisarjan kirjoittaja: Panu Pihkala
Ilmaston muuttamat ihmiset
Me muodostumme yhdessä ilmaston kanssa. Tämä on yksi lähtökohta australialaisen ympäristökasvatustutkija Blanche Verlien oivaltavalle kirjalle Learning to Live with Climate Change: From Anxiety to Transformation (2022). Me, tässä tapauksessa kaikki ihmiset, vaikutamme ilmastoon ja ilmasto vaikuttaa meihin.
Verlien kirja ottaa todesta sen, että ilmastokriisi on jo täällä. Kyse ei enää ole vain sen välttämisestä, vaan tarvitaan taitoja elää ilmastonmuutoksen kanssa. Ihmisillä on yhä paljon mahdollisuuksia vaikuttaa maapallon oloihin, mutta se vaatii syvätason muutosta. Verlie etsii tuon muutoksen avaimia sekä aatteista että käytännöistä. Olennaista olisi oivaltaa keskinäisriippuvuus: se yhteismuodostuminen, jonka maininnalla tämä teksti alkoi.
Oikeudenmukaisuus ja ilmastotunteet
Ilmastokriisi herättää monenlaisia tunteita oikeudenmukaisuuteen liittyen. Yksi yleisimmistä lienee epäreiluuden tunne siitä, että niin monet joutuvat kärsimään ilmastokriisistä, vaikka eivät ole siihen syypäitä. Ilmastokriisi voi herättää vahvaa vaikuttamisen halua, mutta myös vihamielisyyttä, joka kumpuaa käsittelemättömästä syyllisyydestä. Tuore nettisivusto tarjoaa kasvattajille monipuolista materiaalia ilmastokasvatukseen: Existential Toolkit for Climate Justice Educators.
Uusia julkaisuja tunteista ja ympäristökasvatuksesta
Tunteiden huomioiminen on ilahduttavasti lisääntynyt ympäristökasvatusmateriaaleissa. Tässä tekstissä esittelen lyhyesti kaksi tuoretta julkaisua aiheesta: tutkimusperusteisen Project InsideOut -sivuston ja kokeneen ympäristökasvatustutkija Louise Chawlan laajan artikkelin.
Suuttumus ympäristökasvattajan voimavaraksi
Kevään ja kesän aikana suuttumus on ollut monin tavoin ilmassa. Monessa maassa on ilmennyt raivoa niitä päättäjiä kohtaan, jotka eivät reagoineet koronaviruksen uhkaan riittävän ajoissa. Paremminkin toimivissa maissa on kriisin aikana patoutunut ahdistusta ja turhautumista, jota sitten on purkautunut aina aika ajoin sosiaalisten sääntöjen rikkojiin, päättäjien epävarmuuteen tai aivan syyttömiin kohteisiin.
Koronavirus, tunteet ja ympäristökasvattaja
Ympäristöhuolet jäivät suurimmalla osalla maailman ihmisistä taka-alalle, kun COVID-19 laajeni pandemiaksi. Miltä ympäristökasvattajasta nyt tuntuu?
Ympäristökasvattaja ilmastotunteiden keskellä
Ilmastonmuutos menee helposti tunteisiin. Jokaista ihmistä kohtaa haaste: miten suhtaudun omiin ja toisten ilmastotunteisiin? Erityisen painokas tämä haaste on kaikille, jotka harjoittavat jonkinlaista ympäristökasvatusta.
Ympäristökasvatuksen filosofiaa – ajatuksia Veli-Matti Värrin teoksesta
Ympäristöasioita tarkasteleva kasvatusfilosofi lehtien kansikuvissa ja suosittuna puhujana ympäri maata! Vielä muutama vuosi sitten tämä olisi kuulostanut utopialta. Tampereen yliopiston kasvatusfilosofian professori Veli-Matti Värrin teos ”Kasvatus ekokriisin aikakaudella” on saanut poikkeuksellisen paljon huomiota. Kirja on laaja-alainen puheenvuoro syvätason muutoksista, joita ajattelussa ja toiminnassa tarvitaan.
Tummat tunteet – Miriam Greenspanin anti ympäristökasvatukselle
”Suurin ongelma ei ole pelko, vaan pelon pelko”, väittää kokenut terapeutti Miriam Greenspan. Hänen vuonna 2004 Yhdysvalloissa julkaistu teoksensa Healing through the Dark Emotions: The wisdom of Grief, Fear, and Despair tarkastelee vaikeita tunteita ja nykyihmisen taipumusta vältellä niitä. Ympäristökasvattajalle teos tarjoaa tärkeitä välineitä ympäristökriisin kohtaamiseen.
Ympäristökasvattajan suru
Onko ympäristökasvattajalla surun tunteita? Kuinka usein? Ja mitä hän tekee niiden kanssa? Kasvava joukko tutkijoita on kirjoittanut englanniksi siitä, kuinka paljon ympäristökasvatuksen osallistujilla on surun tunteita ekokriisiin liittyen. On haikeutta, murhetta ja itkuakin.
Ympäristökasvattajan tunnehetket
Keväällä 2018 kysyin monialaiselta opetusharjoittelijoiden joukolta, kuinka paljon heidän kouluhistoriassaan on ollut tunnetaitojen opetusta. Kukaan ei muistanut yhtäkään sessiota, jonka pääaiheena olisivat olleet tunteet. Uusi kirja tulee tarpeeseen – onneksi Suomessa ollaan vähitellen heräämässä siihen, että tunteille tulee antaa enemmän huomiota. Myös tukimateriaaleja ilmestyy eri-ikäisille.
PS-Kustannuksen suomentama, alun perin vuonna 2013 ilmestynyt kaksiosainen teos Tunnehetket: Ilman tunteitasi et olisi sinä (2017) on hyvä lisäys olemassa olevaan kirjallisuuteen. Se tarjoaa monenlaisia hyödyllisiä mahdollisuuksia myös ympäristökasvattajille.
Syyllisyys ja koulujen ympäristökasvatus
Ympäristöahdistusta tutkinut Panu Pihkala pohtii Ympäristökasvatus ja tunteet -kirjoitussarjan toisessa osassa, onko syyllisyydestä hyötyä. Miten tunteet liittyvät valtaan? Entä mitä ovat tummat tunteet?
Ympäristökasvattaja ja tunnetyö
Tunnetyö (emotional labor) on tärkeä osa kasvattajien ja ympäristökasvattajien työtä. Ongelmana on se, että sitä ei useinkaan tiedosteta eikä siihen tarjota tukea. Kuormittavuus kasvaa, jos ympäristöongelmat pahenevat tai jos työyhteisössä esiintyy ristiriitaisia näkemyksiä ympäristöasioiden tärkeydestä. Erilaiset ammatit ja tehtävät vaativat erilaista valmistautumista. Joku pukee suojahaalarin, joku toinen henkisen haalarin.
2024
2023
2022
2021
2020
2019
2018
2017
KATEGORIAT
AVAINSANAT
ARTIKKELIHAKU
Ympäristökasvatusjärjestö
FEE Suomi ry
Lintulahdenkatu 10
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto@feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Tilaa uutiskirje
Saat ympäristökasvatuksen kiinnostavimmat koulutukset, tapahtumat, materiaalit ja tutkimusuutiset näppärästi sähköpostiisi!
Tietosuojaselosteemme löytyy tästä.