Ympäristökasvatus-verkkolehti 2022
Itämeren ja lukemisen puolustaja
Äidinkielen opettaja ja kirjailija Leena Paasio haluaa tehdä lukemisen nuorille helpoksi ja kertoa samalla Itämeren suojelusta saarnaamatta. ”Äidinkielen ja kirjallisuuden tärkeä tehtävä on eräänlainen tunteikkuuden tuominen faktojen maailmaan. Faktatieto voi tarinan avulla rikastua elämykseksi ja tulla sillä tavoin todeksi, aidoksi.”
Kulttuuriympäristö askelmana ympäristökasvatukseen
Voinko kutsua itseäni ympäristökasvattajaksi, jos työkenttäni on kulttuuriympäristö? Miten ympäristökasvatus ja kulttuuriympäristökasvatus oikeastaan eroavat toisistaan? Kulttuuriympäristö toimii oppimisympäristönä, joka pienissä, jo osin hautautuneissa yksityiskohdissaan osoittaa, kuinka maailma muuttuu ja kehittyy. Marianna Karttunen testasi Lappeenrannan linnoituksen kiertokävelyillä ympäristökasvatuksesta tuttuja menetelmiä mukulakivien aistimisesta maiseman muutoksen pohtimiseen. Lue Ympäristökasvatusta uudella twistillä -sarjan toinen osa!
Päiväkoti Kamomillassa innostuttiin ajankohtaisesta energiateemasta
Päiväkoti Kamomilla avasi syksyisellä pajaviikolla ovensa Vihreä lippu -vieraille. Kamomilla on toiminut jo 18 vuotta Vihreä lippu -päiväkotina, ja konkaritalolla innostus kestävän elämäntavan teemoja kohtaan jatkuu yhä. Pajaviikon ajankohtaisena teemana oli energia.
Kulttuuri ei ole pysyvää – se on ennen kaikkea tapa sopeutua
”Maailma on myllerryksessä. Nopeat muutokset ravistelevat demokratiaa, yhteiskuntia, ympäristöjä – sitä maailmaa, johon olemme kasvaneet ja jonka varaan olemme maailmankuvamme ja identiteettimme rakentaneet. Nyt kestävyysmurroksen kynnyksellä ihmiskunnan lippulaivatuote – vaihtuviin tilanteisiin muovautuva kulttuuri – tarjoaa meille työkaluja ja mahdollisuuksia nopeaan sopeutumiseen.” – Satu Joveron artikkeli aloittaa Ympäristökasvatusta uudella twistillä -juttusarjan!
Tutkimustietoa Vauvojen luontokylpy -menetelmän taustalla
Vauvojen luontokylpy -menetelmä soveltaa seikkailukasvatuksen ja ympäristökasvatuksen teorioita vauvaperheille sopivaan muotoon. Luontokylpy tukee vauvaperheen hyvinvointia luontolähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti. Kun luontoympäristössä toimitaan perheyhteisönä, se vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin.
Lapset ja nuoret vaikuttavat lapsiystävällisessä kunnassa
Haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ei aina tunnisteta, ja he eivät saa tarvitsemaansa tukea. Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malli auttaa tekemään työtä lasten ja nuorten aseman parantamiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuntien kehitystyössä lapsiystävällisyys liittyy ihan kaikkeen. Artikkelissa kerrotaan, miten lapsiystävällisyyttä kehitetään Vaasassa.
Mielekästä vapaaehtoistoimintaa: metsämummot ja -vaarit
Metsämummot ja -vaarit on vapaaehtoistyön muoto, joka syntyi tukemaan kouluja ja päiväkoteja metsäretkeilyssä ja ulkotoiminnassa. Nämä vapaaehtoiset ovat aikuisia, jotka lähtevät koululuokan tai päiväkotiryhmän mukaan ulos metsäretkelle, ulkotunnille tai muuhun luontotoimintaan.
Huuto metsässä – miten kaupunki vastaa?
Halaan Stansvikin kilpikaarnamäntyjä ja isoja lehmuksia Puunhalausviikolla. Kenties halaan viimeisen kerran – Helsingin kaupunki on kaavoittanut vanhan kalliometsän asuntorakentamiselle. Stansvikin suojelemisen puolesta ovat asukkaat ja muut metsän ystävät taistelleet yli 20 vuotta. Tästä ja muista traagisista kaupunkirakentamisen metsäkiistoista kerrotaan lokakuussa 2022 ilmestyvässä kirjassa Huuto kaupunkiluonnon puolesta.
Ympäristökasvatuksen näkyminen Tampereen peruskouluissa
– Vastuuta ympäristökasvatuksesta ja ekososiaalisesta sivistyksestä ei voi laskea sertifikaatin varaan. Opetussuunnitelmassa tulisi selkeämmin kertoa tavoitteet ja niiden arviointikriteerit, kirjoittaa Laura Vänskä. Hän huomasi kuitenkin opinnäytetyössään, että Vihreä lippu -ohjelma tarjoaa hyvän pohjan koulun ympäristökasvatukselle.
Ennen paperi- ja karamellikauppa, nyt yhteisöllinen, palkittu Taidetila Toinila
Vuosikymmeniä sitten paperi- ja karamellikauppana toiminut rakennus pihapiireineen oli pitkään käyttämättömänä Petäjävedellä. Kymmenkunta vuotta sitten miljöö sai kokonaan uuden elämän, kun taiteilijat Johanna Juvonen ja Biagio Rosa alkoivat työskennellä siellä lasten ja lapsiperheiden kanssa. He saivat työstään Taidetila Toinilassa valtionpalkinnon vuonna 2021.
Elokuvien avulla ympäristökasvatusta luokiolaisille
Itämeripäivä on John Nurmisen Säätiön käynnistämä jokavuotinen juhlapäivä Itämeren kunniaksi. Eri puolilla Suomea järjestettiin 25.8. runsaasti tapahtumia yleisölle. Vaasassa lukiolaiset perehtyivät Itämereen ja sen tilaan elokuvien avulla. Luontoelokuva onkin oivallinen nuorten ympäristökasvatuksen keino.
Planetaarista ajattelua, transformatiivista oppimista ja muita tutkimusuutisia
Suomalaisella ympäristökasvatuksen tutkimuskentällä on viime aikoina tarkasteltu muun muassa ekososiaalista sivistystä, transformaatiota sekä ilmastokasvatukseen liittyviä haasteita. Tässä katsauksessa esitellään myös soiden muuttuvaan kulttuuriperintöön liittyvää tuoretta tutkimusta.
Valaiden vanavedessä parempaan tulevaisuuteen
Kanadalainen ympäristökasvatuksen ja tiedeviestinnän konkari Elin Kelsey työskentelee, nukkuu ja syö ulkona. ”Tiedäthän, luonnossa et ole koskaan yksin”, hän toteaa. Kelsey puhuu toivosta, koska tutkimusnäyttö tukee sitä.
Entä jos kaikki käy lopulta ihan hyvin?
Siiri Enorannan nuortenromaani Maailmantyttäret on tulevaisuuden tyttökirja, jossa ympäristöstä huolehditaan eikä ketään jätetä yksin. Romaanin maailma ei ole täydellinen, mutta se on riittävän hyvä.
Vesihuollon myyteistä kohti todellisuuksia
Koronapandemia ja sotatila Ukrainassa muistuttavat vesihuollon korvaamattomuudesta. Vesihuolto ja myytit -tietokirjassa käsitellään uskomuksia, jotka ovat kyseenalaisia tutkitun tiedon näkökulmasta. Kirjoittajat esittelevät tässä artikkelissa laajalle yleisölle suunnattua teostaan. Vesi tulee hanasta ja sähkö töpselistä. Vai tuleeko sittenkään?
Nuorten naisten ääntä etsimässä Kalevalan Ainon tarinan kautta
Ainon tarina – meidän tarinamme on Sabrina ja Saarten tyttäret -laulukollektiivin moderni tulkinta Kalevalan Ainosta. Tässä tulkinnassa Aino on rohkea nuori nainen, joka uskaltaa sanoa vastaan ja olla alistumatta yhteisönsä sanelemiin normeihin. Kuoron taiteellinen johtaja Sabrina Ljungberg kokee myös Ainoa veteen houkuttelevat seireenit itsenäisyytensä ja vahvuutensa löytäneiksi maagisiksi naisiksi. Aino lähtee naisten mukaan ja kokee muodonmuutoksen Vellamon neidoksi.
Uskallakin uhmata tulevaisuutta – nuorten ympäristökasvatuskokeilu Helsingissä
UUT – Uskallakin uhmata tulevaisuutta -kokeilussa etsittiin nuorten kanssa ratkaisukeskeisiä lähestymistapoja käsitellä globaaleja ja yksilöllisiä haasteita. Ympäristöteemoihin liittyviä tuntemuksia ja ajatuksia avattiin keskustelun, kirjoittamisen sekä video-, ääni- ja kuvataiteen avulla. Toiminnassa sekä nuoret että aikuiset kokivat erityistä innostusta saadessaan pohtia omaa suhdettaan eläimiin, metsään ja ilmastoon. Onnistuneen kokeilun järjestivät kolme sopivasti keskenään erilaista järjestöä: Nuorten Akatemia, Luonto-Liitto ja Kriminaalihuollon tukisäätiö.
Osallistava puutarhatoiminta osana luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa – ympäristökasvatuskokeilu Mahnalan Ympäristökoulun nelosluokkalaisille
Kasvatustieteen opiskelijat Minna Sundman ja Salla Tyyskä järjestivät ympäristökasvatuskokeilun Mahnalan Ympäristökoululla Hämeenkyrössä. Tavoitteena oli lisätä nelosluokkalaisten tietoa luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta, tuoda heidän tietotaitoaan käytäntöön ja tukea näin heidän toimijuuttaan.
Ihmettely kunniaan – DOP-metodi innosti ja haastoi Pohjois-Karjalan koululaisia
DOP eli yhteisoppiminen on parhaimmillaan innostava metodi, joka perustuu oppilaiden omiin kysymyksiin ja oivalluksiin. Maire Turunen kertoo artikkelissaan, miten DOP-metodia on hyödynnetty Pohjois-Karjalan peruskouluissa kestävän kehityksen kasvatuksessa.
Sovellus avuksi luontoretkelle
Erilaiset mobiilisovellukset helpottavat lajintuntemuksen oppimista ja parhaimmillaan avaavat luonnossa liikkujalle kokonaan uusia lajiryhmiä tutustuttavaksi. Tekoäly tarvitsee kuitenkin ihmisen kriittistä tulkintaa avukseen. Kerron tässä artikkelissa kolmesta erilaisesta kokeilemastani sovelluksesta.
Lukion opetussuunnitelma kestävyysosaamisen jäljillä
Demokratialle perustuva lukion opetussuunnitelman arvoperusta kannustaa yhteiskunnalliseen toimijuuteen: ajatuksena on, että opiskelulla ja oppimisella on yhteiskuntaa ja kulttuuria uudistava vaikutus. Arvoperusta jää kuitenkin paperisiksi sanoiksi, jos se ei konkretisoidu lukion arjessa ja oppiaineiden tunneilla. – Tutkijatohtori Niina Mykrä aloittaa lukion opetussuunnitelmaa pohtivan artikkelisarjan.
Mistä ilmastonmuutoksessa on kysymys ja mitä me voimme sille tehdä?
Yhteen hiileen on kokonaisvaltainen ilmastoteos maan uumenista meren pohjaan ja ilmojen korkeuksiin. Siinä kerrotaan, miten monimutkaisista kytkennöistä ilmastonmuutoksessa on kysymys. Kun kokonaisuutta alkaa ymmärtää, on helpompi seurata ilmastokeskustelua ja tunnistaa disinformaatio. Marjo Heiskasen tietokirja haastaa lukijan pohtimaan teemaa myös itse.
”Miksi emme tee niin kuin pitäisi?” – Draamakasvatus antaa tilaa oppijoiden kysymyksille
”Draama ja muut taidemuodot voivat parhaimmillaan rikastaa ja täydentää muuta ympäristökasvatusta, inspiroida yhdessä tutkimaan ja vaikuttamaan. Draama voi tuottaa kokemuksellista tietoa kysymyksistä, joita opetuksessa ei yleensä käsitellä ja joista voi olla vaikea puhua. Ristiriidat ja haastavat asenteet ovat tärkeitä draaman aineksia”, kirjoittaa Anna Lehtonen.
Lasten näkemyksiä kaupunkiluonnosta
Tutkimusten mukaan luonto vaikuttaa myönteisesti henkiseen hyvinvointiimme ja fyysiseen terveyteemme. Varhaiset luontokokemukset luovat pohjan aikuisiän luontoyhteydelle, ympäristövastuullisuudelle ja hyvinvoinnin kokemiselle. Luonnossa Lahdessa -kirjoituskilpailun tuotokset osoittavat, kuinka monipuolisena ja runsaasti mahdollisuuksia tarjoavana kaupunkiluonto voi näyttäytyä lasten silmin.
Ilmaston muuttamat ihmiset
Me muodostumme yhdessä ilmaston kanssa. Tämä on yksi lähtökohta australialaisen ympäristökasvatustutkija Blanche Verlien oivaltavalle kirjalle Learning to Live with Climate Change: From Anxiety to Transformation (2022). Me, tässä tapauksessa kaikki ihmiset, vaikutamme ilmastoon ja ilmasto vaikuttaa meihin.
Verlien kirja ottaa todesta sen, että ilmastokriisi on jo täällä. Kyse ei enää ole vain sen välttämisestä, vaan tarvitaan taitoja elää ilmastonmuutoksen kanssa. Ihmisillä on yhä paljon mahdollisuuksia vaikuttaa maapallon oloihin, mutta se vaatii syvätason muutosta. Verlie etsii tuon muutoksen avaimia sekä aatteista että käytännöistä. Olennaista olisi oivaltaa keskinäisriippuvuus: se yhteismuodostuminen, jonka maininnalla tämä teksti alkoi.
2025
2024
2023
2022
2021
2020
2019
2018
2017
KATEGORIAT
AVAINSANAT