Oivalla opsista
Uudet perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet otettiin käyttöön syksystä 2016 alkaen. Kestävä kehitys, tulevaisuus ja elämäntapa, ympäristö sekä ekososiaalinen sivistys ovat keskeisiä opetussuunnitelman yleisessä osassa ja eri oppiaineissa.
Ympäristökasvatus-verkkolehdessä on käsitelty vuodesta 2014 alkaen uutta opetussuunnitelmaa oppiaineittain. Artikkelit on koottu tähän kokoomanumeroon. Oivalla opsista!
Artikkelisarjan kirjoittajat: Essi Aarnio-Linnanvuori & Niina Mykrä.
Lukion opetussuunnitelma kestävyysosaamisen jäljillä
Demokratialle perustuva lukion opetussuunnitelman arvoperusta kannustaa yhteiskunnalliseen toimijuuteen: ajatuksena on, että opiskelulla ja oppimisella on yhteiskuntaa ja kulttuuria uudistava vaikutus. Arvoperusta jää kuitenkin paperisiksi sanoiksi, jos se ei konkretisoidu lukion arjessa ja oppiaineiden tunneilla. – Tutkijatohtori Niina Mykrä aloittaa lukion opetussuunnitelmaa pohtivan artikkelisarjan.
Laaja-alaista osaamista tavoitellaan kaikkien oppiaineiden tunneilla
Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan niitä tietoja ja taitoja, jotka ovat tärkeitä kaikissa oppiaineissa ja kaikilla tiedon- tai taidonaloilla. Tietojen ja taitojen lisäksi osaaminen rakentuu myös arvoista, asenteista ja tahdosta. Opetussuunnitelmassa laaja-alainen osaaminen on jäsennelty seitsemäksi osaamiskokonaisuudeksi, joiden tehtävänä on eheyttää opetusta.
Kestävä elämäntapa koulukulttuurin perustana
Perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet ottavat voimakkaasti kantaa koulujen toimintakulttuuriin. ”Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen” on yksi seitsemästä toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavasta periaatteesta. Opetussuunnitelman mukaan oppiva yhteisö ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon kestävän elämäntavan välttämättömyyden.
Ympäristökasvatuksen käsitteet opetussuunnitelmassa
Tähän mennessä Oivalla opsista -juttusarjassa on aiheeseen johdattelun jälkeen käsitelty jokainen oppiaine ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Miltä perusopetuksen opetussuunnitelma näyttää kokonaisuutena? Seuraavassa pohditaan kestävyyden peruskäsitteitä opetussuunnitelmassa.
Ympäristö ja opetussuunnitelman arvoperusta
Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta, ja sen ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Näin runoilee kaunein perusopetuksen opetussuunnitelman arvoperustan teeseistä. Arvoperusta sisältää myös opetussuunnitelman radikaaleimmat ajatukset: vaatimukset pohtia kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen ja ohjata oppilaita vaikuttamaan yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Tälle perustalle on hyvä rakentaa kestävää koulua.
Oppilaanohjaus antaa tilaisuuden tutustua tulevaisuuden taitoihin
Oppilaanohjauksen keskeinen tehtävä on tukea oppilasta hänen omaa elämäänsä koskevien päätösten ja valintojen tekemisessä. Ohjauksen avulla oppilaat rakentavat käsitystään koulutuksesta ja eri ammateista ja suunnittelevat omaa tulevaisuuttaan. Onko ympäristökasvatuksella sijaa osana oppilaanohjausta? Nähdäkseni vastaus on myönteinen: ympäristönäkökulmat solahtavat luontevasti myös oppilaanohjauksen osaksi.
Fysiikka tuo konkretiaa kestävään kehitykseen
Fysiikan opetus vie oppilaan luonnontieteellisen ajattelun maailmaan. Samalla konkretisoituvat sekä monet ympäristöongelmat että niiden ratkaisut. Oivalla opsista!
Kielikasvatus rakentamassa kestävää tulevaisuutta
Olen ollut tilanteissa, joissa kielenopettajat ovat vetäytyneet ympäristöasioita käsittelevistä keskusteluista tai ihmetelleet, kuinka paperin laittaminen oikeaan roskikseen saadaan osaksi kielten opetusta. Tarvitaan ymmärrystä siitä, että kielten opetuksella on ikioma tonttinsa myös ekososiaalisen sivistyksen alueella. Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys, toteaa perusopetuksen opetussuunnitelma. Vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu on mukana rakentamassa oppilaalle sitä työkalupakkia, jonka avulla maapallon kestävä tulevaisuus tehdään mahdolliseksi.
Kemia syventää ymmärrystä ympäristöstä
Kemian opetus rakentaa oppilaalle kuvaa kemian merkityksestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Kemia on läsnä sekä ympäristössä että oppilaan omassa arjessa ja sitä tarvitaan uusien ratkaisujen kehittämisessä. Lisäksi kemian opetus ohjaa oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään.
Kotitalous kasvattaa kestävään elämäntapaan
Joudumme tekemään jokapäiväisessä arjessa monenlaisia ympäristöön vaikuttavia valintoja. On erinomaista, että Suomen perusopetukseen sisältyy kaikille pakollinen oppiaine, joka keskittyy kestävään elämäntapaan ja jonka opettajat suorittavat maisterin tutkinnon – näin ei ole suinkaan kaikissa maissa. Meno on muuttunut niiltä ajoilta, kun itse olin koulussa ja kotitaloutta opetti kokkauksesta kiinnostunut rehtorin vaimo, joka kertoi valitsevansa rehtorin käskystä reseptit raaka-aineiden hinnan mukaan.
Maantieto ja kestävä kehitys kulkevat käsi kädessä
Kestävän kehityksen teemat ovat vahvasti läsnä sekä peruskoulun maantiedon että lukion maantieteen opetussuunnitelmissa. Maantiedon erityinen vahvuus aihepiirin opetuksessa on oppiaineen monialainen luonne. Lisäksi oppiaine korostaa toiminnan merkitystä osana ekososiaalista sivistystä.
Musiikin voima on sanaton
Kuulin taannoin kriittistä keskustelua ilmiölähtöistä opetusta vastaan. Metsäaiheisella viikolla oli laulettu Oravan pesä, ja taas yksi oppiaine oli kuitattu monialaisessa oppimisessa. Musiikki, kuten muutkin taideaineet, jäävät helposti välineelliseen asemaan. Kuitenkin myös musiikissa on ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen kannalta oppisisältöjä, joita ei mikään muu aine opeta.
Liikunta tukee hyvinvointia, oppimista ja kestävää elämäntapaa
Perinteisesti liikuntatunneilla on pidetty eniten oppitunteja koulurakennuksen ulkopuolella. Keskustelut liikuntaa opettavien kanssa ovat edelleen hyödyllisiä, sillä myös uusi liikunnan opetussuunnitelma kehottaa liikkumaan luonnossa, ja esimerkiksi sään mukainen pukeutuminen on tunneilla arkipäiväinen, opetussuunnitelmaankin liittyvä teema.
Käsityö avaa materiaalien maailman
Kohtasin talvella vegaanitytön, joka tuli innoissaan vaateostoksilta: hän kertoi löytäneensä puhtaasti kasviperäisen takin. Itsekin innostuin: yleensä talvivaatteet ovat keinokuitua, ja mieluusti hankkisin kokonaan hengittävistä ja loppupeleissä hajoavista luonnonmateriaaleista valmistetun ulkovaatteen.
Yhteiskuntaoppi on keskeinen ympäristöoppiaine
Yhteiskuntaopilla ja ympäristökasvatuksella on runsaasti samoja tavoitteita: opetuksella halutaan tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi. Todellisiin, ajankohtaisiin kysymyksiin tutustuminen on mielekäs tapa oppia. Erilaisuuden ymmärtäminen, ihmisoikeudet, kriittinen ajattelu ja demokratian periaatteet ovat yhteiskuntaopin ydinainesta. Yhteiskuntaopissa on siis aineksia koulun keskeiseksi kestävän kehityksen oppiaineeksi!
Mahtavaa matematiikkaa
Luvut, määrät, tilastot, prosentit ja mittaaminen ovat nyky-yhteiskunnassa saaneet suuremman vallan kuin ehkä haluaisimmekaan. Numeroilla hallitaan maailmaa ja perustellaan asioita. Uuden opetussuunnitelman mukaan matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää matemaattista ajattelua, matemaattisen tiedon käsittelemisen taitoja sekä kykyjä käyttää ja soveltaa matematiikkaa. Opetuksen tulee ohjata matematiikan hyödyllisyyden ymmärtämiseen paitsi omassa elämässä myös laajemmin koko yhteiskunnassa. Ympäristökysymysten näkökulmasta matemaattinen ymmärrys on olennaisen tärkeää.
Historia syventää ympäristökysymysten ymmärtämistä
Historiassa ei ole yhtä opiskeltavaa ympäristöaikakautta, vaan ihmisen ja luonnon suhde ovat läsnä koko ajan. Menneitten aikojen ympäristöolojen tarkastelu voi lisätä historian ymmärrettävyyttä. Sekä historian että ihmisen ympäristösuhteen ymmärrys syvenee.
Äidinkieli ja kestävä tulevaisuus
Äidinkieltä ei useinkaan mainita oppiaineista ensimmäisenä, kun puhutaan ympäristökasvatuksesta ja kestävän elämäntavan edistämisestä koulussa. Äidinkielellä on kuitenkin keskeinen merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa – tehtävä, jota mikään muu oppiaine ei yhtä hyvin voi täyttää. Äidinkielen oppiminen auttaa luomaan merkityksiä.
Uskonnon opetus ohjaa eettiseen pohdintaan
Tällä kertaa sarjassa tarkastellaan ympäristöaiheita uskonnon opetuksessa. Uskonnon oppitunneilla ollaan elämän suurten kysymysten äärellä. Yhteys ympäristökasvatukseen on luonteva: kysymykset hyvästä ja pahasta, maailmankatsomuksen vaikutuksesta yksilön valintoihin sekä ihmiselämän tarkoituksesta tulevat vastaan myös silloin, kun pohditaan ympäristöaiheita.
Kuvataiteen opetuksen monet mahdollisuudet
Uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet hyväksyttiin 22.12.2014, ja ne astuvat voimaan vuonna 2016. Verkkolehdissämme on pohdittu ympäristökasvatuksen näkökulmia uudessa opetussuunnitelmassa. Tällä kertaa linssin alla on kuvataide. Kuvataiteen tunneilla vaikutetaan ja luetaan mediaa kriittisesti.
Ympäristöoppi ja biologia
Juttusarjan ensimmäisessä osassa pohdiskelimme yleisesti ympäristökasvatuksen näkökulmia uuden opetussuunnitelman luonnoksissa. Seuraavaksi lähestymme opetussuunnitelmaa oppiainekohtaisesti lokakuussa 2014 esillä olleiden opetussuunnitelmaluonnosten pohjalta. Ensimmäiseksi käsiteltäväksi oppiaineeksi otamme ympäristöopin (alakoulu) ja biologian (yläkoulu).
Opetussuunnitelman yleinen osa
Artikkeli aloittaa kestävää kehitystä uudessa opetussuunnitelmassa käsittelevän kirjoitussarjan. Otetaan koppi opsin tarjoamista mahdollisuuksista ja viedään ympäristökasvatus koulun jokaiseen päivään!
Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry
Lintulahdenkatu 10
00500 Helsinki
+358 45 123 8419
toimisto(a)feesuomi.fi
Y-tunnus 1057125-3
Lahjoita:
Danske Bank:
FI85 800013 71244196
MobilePay:
29476
RA/2021/1713